Olen viime vuosinä vältellyt uudenvuodenlupauksien tekemistä, koska pitämättähän niillä on tapana on jäädä. Siksipä en lupaakaan aloittaa tiukkaa kuntoilukuuria heti huomenna enkä opettelevani uutta kieltä (vanhoissakin olisi ihan tarpeeksi kertaamista eli mitenkäs se latinan rakastaa taas taipuikaan preesensissä ranskan aimer'stä nyt puhumattakaan). Kahvia tosin ei kai tarvitsisi joka päivä juoda.

Mutta voisin tietenkin lukea lukemattomien klassikoitteni listalta vähintään yhden kirjan. Täksikin vuodeksi sitä suunnittelin, mutta kesällä hurahdin listaltani puuttuvaan James Joycen Odysseukseen, joten eiköhän klassikkovalinnan muutos ole ymmärrettävä. Olen vieläkin aika ällistynyt siitä, että sain kirjan luettua. Mutta kirja kannatti kahlata läpi, kyllä vain.

Olen suunnitellut myös klassikkokuukautta, jolloin lukisin vain vanhoja klassikoita - tai sellaisina pitämiäni. Tämä ei kuitenkaan ole uudenvuodenlupaus, vaan alustava suunnitelma. Uusista kirjoista kun on niin kovin vaikea pitää sormiaan irti... Klassikkoehdotuksia otan kyllä vastaan. Sitä miettiessä haluan toivottaa kaikille tasapuolisesti

 

Onnea ja iloa uudelle vuodelle!