• kuorinut appelsiinin ihan itse. Hankala ja aikaa vienyt homma, mutta onnistuin siinä nyrhäämättä sormeeni.
  • oppinut kertapuhelinneuvonnalla käyttämään sähköistä kahvimyllyä, äänekästä ja hiukan pelottavan näköistä kapistusta.
  • saanut hillittömän nalkutuskohtauksen, jonka lapsi äänitti salaa. Miten minun tomera ja auktoriteettinen ääneni muka kuulostaa naukuvalta teinipuheelta? Taatusti tenava manipuloi jotain namiskaa.
  • lukenut Septimus Heapia, Hotakaista ja uudistanut tuttavuuteni Adrian (ent. Hadrianus) Molen kanssa.
  • kuvannut vaahteraa, vaahteran silmuja ja kukkanuppuja.
  • syönyt kebabpizzaa. Kahden ruokalajin liitto oli sangen makoisa.
  • katsonut vanhoja TV-sarjoja ja elokuvia.
  • kipuillut kättä ja jalkaa, mutta silti ontunut pihalla vaahteralta kukkapenkille, kukkapenkiltä marjapensaisiin. Onneksi kukaan ei oleta minun kitkevän rikkaruohoja tai haravoivan.
  • etsinyt vanhoja kasetteja. Löytänyt kaikkea kummaa, musiikkia jota en enää tunnista, vanhoja musiikkirakkauksiani, lauluja, joita on nolostuttavaa tunnustaa kuunnelleensa, vanhoja euroviisuja, laulajia ja yhtyeitä, joita ja joista en ole kuullut pitkään aikaan. En osaa päättää onko minulla aina ollut hoopo, omituinen vai perin konventionaalinen musiikkimaku. Osa nykyisen musiikkini siemenistä on kyllä löydettävissä vanhasta kasettilaatikosta.
  544050.jpg