Älä sinä luule äläkä uskottele tietäväsi
miltä kevään ensimmäinen murskattu mustaherukan silmu tuoksuu sormissa, miten tuoksu täyttää sieraimet ja antaa lupauksen uudesta lämmöstä, voimasta joka puskee saviset möykyt mustalta tieltä, nostaa vihreän ruohon lumen alta ja houkuttelee harsopitsin pihlajaan. Tiedätkö miltä tuntuu ummehtuneeksi teipattu ilma tai pimeys joka putoaa valkoisen verhon takana ilta illan perään ilman toivoa katulampun lohduttavasta ympyrästä? Tiedätkö mitä on nousta öisin tuulen huminan herättämänä ja ammottavin silmin etsiä pihan muotoja, rukoilla aamun sarastusta pihlajaportin latvaan?

Älä luule tietäväsi miltä mustaherukka tuoksuu muistin kätköissä.