Eilinen päivä hurahti siinä vaan. Tein lyhyen ja hitaan kävelylenkin tenavan kanssa, aattona nyrjähtänyt nilkka kesti kummasti. TV pyöritti uudenvuoden mäkikisaa, Miehen bravuuriruoka (pastaa, sipulia ja tomaattikastiketta) oli hyvää, suklaakakku maistui erinomaiselta kuohuviinin ja kahvin kanssa, luin Zitsejä enkä ajatellut oikeastaan yhtään mitään kummempaa.

Viime blogivuodestakaan minulla ei ole isoja ajatuksia, paitsi että mukavaa oli ja paljon juttuja uusilta ja vanhoilta blogitutuilta tuli luettua, kommentointi ja oma kirjoittaminen vain olivat hieman hakusessa välillä, joskus jaksaa vain tuijottaa ruutua ilman yhtäkään fiksunpuolikasta ajatusta. Tapasin kaksi blogituttua - terveisiä vain molemmille - ja luin lukemattomien klassikkojeni listalta Tarun sormusten herrasta. Hyvä ja kannatettava lukukokemus. Tosin alkuun pääseminen vaati lapsen valinnan.

En tehnyt ainuttakaan uudenvuodenlupausta, ei niitä kuitenkaan tule pidettyä eikä uudenvuodenlupauksilla ja unelmilla lopultakaan ole mitään tekoa toistensa kanssa. Jotain tietysti suunnittelin. Kävelylenkkejä voisi esimerkiksi tehdä useammin ja jonkun toisenkin teoksen tuolta klassikkolistalta lukea. Minusta ne ovat ihan hyviä suunnitelmia.