Sinun elämäsi oli sinulle läsnä ja käsissä.
Sinun elämäsi on minulle historiaa, pölyn ja hiljaisuuden peittämää.

On niin vaikea kuvitella.

Syntymästäsi on kulunut kokonainen vuosisata ja ylikin.
Vuosisata jolloin kaikki kuohui
historia vyöryi ihmisten yli
eikä mikään enää ollut samoin.

Tiedän niin vähän, olen kysynyt vääriä kysymyksiä.

Olen katsonut vieressäsi kuvia
nähnyt puutarhakoulun ja kuullut Viipurin.
Olen selannut vakavia tuntemattomia kasvoja
ja katsellut hiljaa isäsi parrattomia kasvoja.
Mutta sinusta en tiedä.

En ole kysynyt oikeita kysymyksiä.

Nyt kun historia hiljaisuuden tavoin on laskeutunut yllesi

minulla olisi kysymyksiä

jokaisesta valokuvasta, jokaisesta väliin jäävästä vuodesta
liki vuosisataisesta aikakaudesta
joka oli yksin sinun
vaikka aika vyöryi vastustamattomasti kaikkien yli.

       *********************************************
Runotorstain aiheena on historia.