Missä vietit talvisotasi?
Sodassa sanoo yksi. Kotona väittää toinen, sehän oli vanha mies.
Oliko kädessäsi kynä, ase vai valjaat? Katsoitko taivaalle kuusten välistä korvissasi tykkien kumu vai lumisen pellon poikki järven jäälle Pohjanmaan humisevassa hiljaisuudessa?

Minun isoisälläni oli kaunis käsiala, niin on aina minulle kerrottu. Siksi siitä tehtiin heti kirjuri. Suurilla maamiehen käsillään hän kirjoitti selkeitä kirjaimia, ehkä hieman vinoja. Enää en tiedä missä hän kirjoitti. Kuitenkin

näen sinut

kirjoittamassa kaatuneiden listaa huojuvan valon alla, hieman kumarassa. Mielesi pohjalla häivähtää kiitollisuus pojattomuudesta, koskaan ei sinun tarvitsisi kirjoittaa poikasi nimeä, kaatunut Summassa.
Värähtikö kätesi kun eteen tuli tuttu nimi kotikylästä, tekikö mustetahra nimen painavaksi? Kaatunut Summassa.

Sinulla on perheesi valokuva rintataskussa. Et katso sitä usein, sinä muistat kyllä. Vaimosi sileän nutturan, tyttäriesi hymyt ja puheliaisuuden.

Kun kirjoitit kaatuneiden listaa, kaatunut Suomussalmella, olitko epävarmuuden alla varma kotiin pääsystä?

Kuvitelmassani mietin

päästätkö mieleesi hevosesi, kädessä löysästi roikkuvat valjaat? Polle, nooh. Pelkäätkö toukotöiden jäävän väliin, mietitkö siemenperunoiden riittävyyttä? Pelkäätkö? Mietitkö peräkamarissa kutovaa sisartasi, toivotko veljenpoikiesi kasvavan hitaasti sodan yli?

Näen sinut

maaliskuussa. Kävelet kirkolta kotiin, yksin sitä uuvuttavan pitkää mäkeä, reppu selässä, ojanpiennarten hankia rukkasella viistäen. Pysähdyt kahden tien haaraan, siristät silmiäsi kohti järveä ja saarta. Astut painavin askelin, hieman kumarassa, suuri mies, vakaa. Illalla äitini istuu polvellasi. Uskaltaako hän nojata päänsä hetkeksi olkaasi vasten? Tuttu mies, jossa on vieras haju ja ympärillä uudenlainen hiljaisuus?

Kun tyttäresi istui hiljaa ujostellen polvellasi ehkä hieman kaulasta likistäen
et tiennyt, että vuosikymmenien päästä leikkaisit uuden talosi piisin vieressä pienen tyttärentyttäresi hiuksia. Niillä suurilla maamiehen käsilläsi, joilla kirjoitit niin kaunista käsialaa.

                    **********************************************************

Isoisästä kirjoittaa myös Tommi.