Kerran oli aika jolloin asiat murenivat ympäriltä, liukenivat lietteeseen tai haihtuivat usvana tuuleen. Öisin seisoin portailla ja katselin Marsin hidasta taivalta yli vastapäisten talojen ja puiden latvojen. Mars oli lähempänä maapalloa kuin pitkään aikaan ja väriltään punainen, ymmärsin sen silloin ensimmäistä kertaa. Seisoin pitkiä aikoja yössä, hiljaisessa suhinassa joka säesti planeetan vakaata taivalta. Joka yö löysin punaisen pallon hieman edempää radallaan. Vähitellen, yö yöltä katsoin planeetan kulkua rauhallisemmin mielin. Sen hitaan piittaamattomassa kulussa oli levollisuutta, jonka rinnalla liete oli vain lietettä, särkynyt muuri korjattava kivikasa ja se mikä oli mennyt usvan mukana oli saanut mennäkin. Sitten tuli yö ja toinenkin jolloin en enää halunnut seurata punaisen planeetan kulkua, en etsiä sen sijaintia taivaan kannelta. Silti yhä joskus muistan portaan viileyden jalkapohjieni alla, yötaivaan hiljaisen sinisyyden ja punaisen pallon hitaan, radastaan tietoisen kulun vasemmalta oikealle, yli kattojen ja puiden.

*********************************************

Hirliin kappalejaotusehdotuksen perusteella muokattuna:

Kerran oli aika
jolloin asiat murenivat ympäriltä
liukenivat lietteeseen tai haihtuivat usvana tuuleen.

Öisin seisoin portailla ja katselin Marsin hidasta taivalta
yli vastapäisten talojen ja puiden latvojen.

Mars oli lähempänä maapalloa kuin pitkään aikaan
ja punainen, ymmärsin sen silloin ensimmäistä kertaa.
Seisoin pitkiä aikoja yössä,
planeetan vakaata taivalta säestävässä
hiljaisessa suhinassa.

Joka yö löysin punaisen pallon hieman edempää radallaan.

Vähitellen, yö yöltä
katsoin planeetan kulkua rauhallisemmin mielin.
Hitaan piittaamattomassa kulussa oli levollisuutta,

sen rinnalla

liete oli vain lietettä,
särkynyt muuri korjattava kivikasa

ja se mikä oli mennyt usvan mukana oli saanut mennäkin.

Sitten tuli yö ja toinenkin jolloin
en enää halunnut seurata punaisen planeetan kulkua,
en etsiä sen sijaintia taivaan kannelta.

Joskus muistan portaan viileyden jalkapohjieni alla,
yötaivaan hiljaisen sinisyyden ja punaisen pallon
hitaan, radastaan tietoisen kulun
vasemmalta oikealle,

yli kattojen ja puiden.