lauantai, 11. helmikuu 2006
”Klikkaaks mä sitte enterii?”
Kieli on kummallinen asia. Nuorukaisen jargonille en voinut nauraa, koska en olisi ehkä kyennyt tekemään asennuksia tai mitä ne sitten olivatkaan, jos olisin kyseenalaistanut kuulemani. Oli pakko vain luottaa ja seurata ohjeita. Joidenkin toisten jargon on sellaista, että kyseenalaistaminen on paikallaan. Tieteellistä termistöä viljelevää puhujaa voi pyytää selventämään sanomaansa kertomalla asiasta toisin, nuorisoslangia vääntävältä voi kysyä sanojen merkityksiä, murteenpuhujalta samoin. Mutta tietokonetyyppien puhetta voin vain kuunnella osaamatta esittää ainuttakaan täsmentävää kysymystä.
Kommentit