Etsin Julien Clerciä, törmäsin ukkosmyrskyyn ja löysin lopulta Georges Brassensin
. Voisin kuitata tämänkertaisen klassikkoni valinnan tuolla virkkeellä. Ehkä täsmennys lienee kuitenkin paikallaan. Tässä tarinaa niille, jotka jaksavat lukea pidemmästi musiikkimuisteloita.
 
Teininä tutustuin ranskalaiseen tyttöön, joka piti Julien Clercistä ja tutustutti minut miehen musiikkiin. Ihastus oli minun puoleltani välitön, vaikka voinkin tunnustaa että silloin niin kuin nykyäänkin ranskantaitoni on kehnoa ja vieläkin huonompaa. En siis aina oikein tiedä mistä Clerc laulaa. Rakkaudesta nyt ainakin. Kun vietettyäni monen monta vuotta aivan muunlaisen musiikin parissa palasin taas Julienin luo oli jo tuubi (ja minullakin sitten kohta Julienin kokoelmalevy). Seikkaillessani tuubin ihmeellisyyksien parissa törmäsin tämän linkin takaa löytyvään kappaleeseen, joka heti oli minusta mitä mainioin. Harmi vain, että ensimmäisenä löytämäni ja sittemmin poistetun videon esittelyssä ei ollut kappaleen nimeä. Paitsi ranskantaitoni myös ranskalaisen musiikin, chansonien ynnä muiden, tuntemukseni on hyvin rajallinen, joten kappale jäi tunnistamatta.

Mutta minä etsin kappaleen nimeä, voi kyllä. Yritin tunnistaa kuuntelemani laulun sanoja ja kirjoittelin googleen kaikenlaista mitä kuvittelin Julienin laulavan. Lempihakuuni sisältyi appelsiini (orange). Ei tärpännyt, ei. Eikä siitä kokoelmalevystäkään ollut apua. Sitten käyttämäni linkki poistui tai poistettiin tuubista eikä minulla enää ollut kuin hatarat muistot. Yritin silti metsästää kappaletta, kirjastolaiset kun saattavat joskus joutua intohimon puuskaan ja olla tiedonhaussa sitkeitä.

Ja sitten kerran tärppäsi - ja tätä on oikeasti noloa tunnustaa -, mutta en ollenkaan muista miten silloin laulua hain vai hainko ihan jotain muuta. Yht'äkkiä vain tuubista löytyi laulu nimeltä L'Orage (myrsky, ukonilma) ja esittäjänä Georges Brassens.

Sen verran toki ranskalaisesta musiikista tiesin, että Brassensin nimi oli tuttu. Kun sitten hiiri sanoi klik ja laulu alkoi, saatoin todeta no vihdoinkin. Clerc ei TV-show'ssa ollut esittänytkään omaa lauluaan. Vaikka Julien oli L'Oragea laulaessaan taas lurittanut itsensä sydämeeni, on pakko tunnustaa, että kyllä tämä alkuperäinen esittäjä vaan on ainakin tämän kappaleen kohdalla ihan parhautta. Ja niin ne ranskankieliset sanatkin sitten lopulta löytyivät oikeilla hakusanoilla ja niitä voi lukea täältä.

Tarinan opetus? Ei kannata sekoittaa appelsiinia ja ukkosmyrskyä.

 

 

Muista tarinoita täällä.