poistan tunteja elämästäni
päivien osia, viikkojen lukujärjestyksiä
kuukausien ja vuosien hituja
kätkössä olleet sanat paljastuvat väite on tosi
merkitykset jäävät kätköön kuivuneisiin lauseisiin
kombinatorinen eli ehdollinen muutos jättää jälkiä kieleen
tasaisia rivejä, nuolia, viivoja, mustetta
vertailukohde edellytetään tietynlaiseksi
sanat ja termit, temporaaliset ja kausaaliset sivulauseet
kulkevat laidasta laitaan, täyttävät ruutuaavikot
niin monia tunteja kontekstuaaliset odotukset
liuska liuskalta
puiset penkit tulevat lähemmäksi
vahvat pyrkivät lähemmäs vartaloa
kaltevat kirjoitustelineet, kynän rapina, jalkoihin nojaavat laukut
kengän narahdukset, liidun vingahdus
puheiden kaiut
affrikaatta (obstruentti) klusiili jolla on frikatiivinen laukeama
hiljainen supina jossain takana, maksiimit eli keskustelun ohjenuora
poski nojaa käteen, ikkunoita juovittavat sadepisarat
pragmaattinen tieto menee yli presupposition
kasvot ovat mykkiä, osa nimettömiä
täytän paperia paperilla
lasken paperiseen syliin sinisiä ja punaisia kiemuroita
tasaisia silmukoita, mustia painojälkiä
referenssi viittaa johonkin kielestä ulos
jokin mennyt on yhä tässä, unohtunut mielessä
olen täällä, olin siellä, joinakin hetkinä olen yhä siellä
muutokset iskevät kielen heikkoihin kohtiin
tunnen kirjaston kulman selkäni takana, annan kynäni liittää
suomen subjektissa ovat semanttiset ominaisuudet olennaisimmat

*****************************************************************

Runotorstain haasteena on tekstinäyte:
Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
     Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus.--"

(Douglas Coupland: Eleanor Rigby. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)