Joihinkin kappaleisiin syntyy syvä ja hyvin yksityinen, selityksille aukeamaton suhde. Joskus suhde syntyy sattumalta, ennakoimatta. Tietyssä tilanteessa kuulet musiikin, joka kiinnittyy kuunteluhetken tunnetilaan ja myöhemmin kuunneltuna kyseinen musiikki nostaa tuon tunteen pintaan, ehkä hieman muuntuneena, tuskin koskaan täysin samana.

Philip Glassin levyn Songs from Liquid Days kappale Open the Kingdom (Liquid Days, Part Two) on minulle sellainen laulu. Kappaleen esittää komeaääninen Douglas Perry, lyriikat on kirjoittanut David Byrne. Upea teksti - mutta en tiedä ollenkaan mitä laulussa halutaan sanoa (sanat voi lukea täältä). Minulle laulu merkitsee surua ja monimutkaista selittämättömyyttä, mitä kappaleen mahtipontisuus ehkä tukee, tai sitten ei.

Songs from Liquid Days on muutenkin hieno levy, kannattaa kuunnella.


 

 

Musiikkia toisista tunnetiloista täällä.