Lukeminen ei juuri nyt oikein innosta. Tartun joko vääriin kirjoihin, jotka eivät eivät innosta alkusivuilta lähtien tai sitten en vielä jaksa keskittyä lukemiseen. Käsikään ei salli ulkoilua, joten katson siis elokuvia. Olen katsonut muun muassa kaksi hienoa naiselokuvaa.

Rakkaat rikkaat ystävät (Friends with money, 2006; käsikirjoitus ja ohjaus Nicole Holofcener) valitsin alun perin pääosanäyttelijöiden vuoksi. Jennifer Aniston, Joan Cusack, Catherine Keener ja varsinkin Frances McDormand vaikuttivat hyvältä naisnelikolta. Hienoista näyttelijöistä huolimatta odotin hieman löysää romanttista komediaa, mutta mitä sainkaan? Elokuvan mainostetaan olevan hauska kuvaus varhaiskeski-ikäisten naisten elämästä ja heidän ystävyydestään. Onhan elokuvalla toki hauskat hetkensä, mutta pohjimmiltaan se on vakava kuvaus naisista, jotka joutuvat kohtamaan elämänsä ("Tässäkö kaikki oli ja tällaistako se tulee aina olemaan?"). Naiset voivat joko hyväksyä elämänsä tai pyrkiä muutokseen. En muista toista tämäntapaista elokuvaa, jonka viimeinen repliikki kuuluu "Minulla on ongelmia."

Episodielokuva Nine lives (2005; käsikirjoitus ja ohjaus Rodrigo García) paljastaa yhdeksän eri naisen elämästä noin 10-12 minuutin pituisen tilanteen, jossa konkretisoituu jotain oleellista päähenkilöiden elämästä. Kaikki on läsnä tuossa rajatussa hetkessä, menneisyyttä valotetaan vain vähän eikä tulevaisuuteen viitata. Viimeistä episodia lukuunottamatta naisten elämät sivuavat tai hipaisevat toisiaan. Näyttelijätyö on erinomaista ja jokainen episodi on kuvattu yhdellä otoksella. Dialogi on keskeisellä sijalla. Esimerkiksi viimeisen episodin (Maggie) monikerroksisen dialogin todellinen sisältö paljastuu vasta viimeisen kuvan myötä.

     487390.jpg    487389.jpg