Olipa kerran kuningatar, jolle eräänä salaisuuksia väreilevänä yönä syntyi kaunis prinsessa. Kuningatar katsoi prinsessaa ja tiesi rakastavansa tätä aina. Hyvät haltijat toivat lahjojaan. Lahjojen joukossa oli luopumisen siemen, joka kuningattaren tuli istuttaa ravitsevaan multaan.

Vuodet kuluivat. Prinsessa kasvoi ja kuningatar vaali ruukkuun istuttamaansa siementä. Vähitellen siemen iti ja pienet sirkkalehdet puhkaisivat mullan. Kun prinsessa oli kasvanut kuningatarta pidemmäksi ja kauniimmaksi, hän eräänä aamuna puki ylleen valkoisen alban toisten prinsessojen ja prinssien kanssa. Samana aamuna kuningatar huomasi, että pienten sirkkalehtien sijasta ruukussa kasvoi hento taimi.

Muita suvisoittoja täällä.