Tänään olen miettinyt sanoja. Sellaisia kuten vatkuli. Ehkä vatkuli tuli mieleeni siksi, että paistoin kotletteja, jotka eivät kyllä olleet erityisen hyviä. Jos minulta olisi kysytty vaikka eilen mitä vatkuli on, olisin sanonut sen olevan jotain epämääräistä lihavanukasta, omituista perinneruokaa, jota tarjoillaan Astrid Lindgrenin kirjoissa, varsinkin Vaahteramäen Eemelissä. Siis sellaista mikä lautaselle lätkäistynä hyydyttää hymyn ja saa miettimään kasvissyöjäksi ryhtymistä.

Aikani sanaa mietittyäni etsin ruokalajista tietoa. Kysehän on ihan tavallisesta pataruuasta, kuvankin löysin. Aika tavalla stroganoffin tyyppinen ruoka siis. Olen hieman pettynyt, ajatuksena Astrid Lindgrenin kirjallisen vatkulin vanukasmaisuus on minusta lähempänä itse sanaa.

Vatkuli toi mieleen paitsi Lindgrenin kirjat myös muutamia muitakin mielikuvitusta kiehtovia sanoja. Sellaisia kuin musliini ja elderberry wine. Jokainen vanhoja tyttökirjoja lukenut on törmännyt musliiniin. Minua on aina mietityttänyt millaista kangasta musliini on. Jotain silkin tapaista, sileää ja viileää? Silkkikankaan arkinen vaihtoehto? Verkon tarjoamien tietojen mukaan musliini on "Ohut, pehmeä ja kevyt, usein painokuviollinen kaksiniitinen villa-, silkki- tai puuvillakangas." Kaksiniitinen?

Ja sitten elderberry wine. Miten kauniisti sointuva sanapari se onkaan. Tosin en tiedä miltä seljanmarjaviini maistuu, en edes tiedä miltä selja näyttää, mutta englanninkielinen sanapari hivelee mieltä ja onhan selja suomeksikin kaunis sana. Pitäisiköhän taas lukea Rauha S. Virtasen Selja-sarjaa ja Sirkka Seljan runoja?