On taas tullut mietittyä naisten ja miesten asennetta jutusteluun, juoruiluun ja lätisemiseen. Mies ihmettelee, miten lapset ja minä voimme keskustella vakavalla naamalla euroviisuista, poptähdistä ja näyttelijöistä. Ketä kiinnostaa, on vakikommentti. No meitä vaikka.

Mieleen tuli vanha ystäväni, joka vuosia sitten uudelle paikkakunnalle muutettuaan valitti, ettei tutustu töissä kehenkään, kun ne vaan juoruilee ja puhuu Kauniista ja rohkeista eikä mistään Oikeista ja Tärkeistä Asioista. Ystäväni ei ollut oivaltanut juoruilun merkitystä tuttavuuksien luomisessa - harva kai alkaa uusien kollegojensa kanssa puhua kahvitauoilla Oikeista ja Tärkeistä Asioista. Kevyt lätiseminen neutraaleista asioista toimii tutustumisen välineenä.

Lasten kanssa julkkispuhetta harrastaessamme olemme monesti lipsuneet ihan oleellisiinkin asioihin. Olemme puhuneet naisiin kohdistuvista ulkonäköpaineista, päihteistä, hyvän- ja pahantahtoisesta juoruilusta, lehdistön moraalista, käytöstavoista, opiskelun merkityksestä, ystävyydestä sekä paljosta muusta.

Miehen on vaikea tätä ymmärtää. Hän puhuu kollegojensa kanssa polkupyöristä ja niiden varusteista, mutta sehän ei ole juoruilua eikä lätinää. Se on Puhumista Oikeista Asioista.