Pölykertymiä ja pölyplaneettoja ihmetellessä sekä arkisen työn pyörityksessä unohtui laittaa oma valinta k d lang -keskiviikkoon. Onneksi Hirlii muistutti asiasta ja vielähän ollaan keskiviikon puolella.

Olen nähtävästi ja kuultavasti jämähtänyt langin cover-versioihin, mutta minkäs sille voi kun nainen saa laulun kuin laulun kuulostamaan hyvältä, sellaisetkin joista en erityisemmin pidä.

Rose gardeniin minulla on ristiriitainen suhde. Lynn Anderssonin versiota veivattiin kauan sitten radiossa niin paljon, että pienet korvani olivat liki ruvella ja laulu oli minusta aika kamala. Joskus paljon ja vieläkin myöhemmin kuultuna laulu kuulosti jo soman nostalgiselta, mutta tätä k d:n tulkintaa voin kuunnella ilman nostalgiapläjäystä ihan vain mukavan kulkevana biisinä. Videona en sitä voi tänne siirtää, joten lang-keskiviikosta poiketen video vie tällä kertaa alkuperäistulkitsijan luo.