"Maajoukkueessa on kysymys sydämellä pelaamisesta ja pelitoverien rakastamisesta. --- On kunnia olla tämän joukkueen kapteeni. Minun täytyy olla esimerkki ja huokua rauhallisuutta ja rakkautta tätä joukkuetta kohtaan." Näin puhuu Islannin miesten käsipallo-olympiajoukkueen kapteeni Olafur Stefansson. Hienoa tekstiä - ja sellaista jota en voisi kuvitella kenenkään suomalaisen joukkuekapteenin sanovan julkisesti, tuskinpa yksityisestikään ääneen. Nyt on Islanti finaalissa ja ainakin minulta suuret kannustushuudot.

Nyt hetki ennen miesten keihäsfinaalin tuloksia (Tero Järvenpää on ennakkosuosikkini) voin jo listata muutaman minua näissä olympialaisissa sykähdyttänyttä urheiluhetkeä:

- Naisten painonnoston 69-kilon sarjan voittaneen Liu Chunhongin suorituksia oli ilo katsoa, mikä sulava tekniikka! Painonnostossa muutenkin taustatukien eläytymistä on aina hauska seurata.
- Tsekin Barbora Spotakovan hämmennys voittoheiton jälkeen.
- Satu Mäkelä-Nummelan kyyneleet palkintokorokkeella. Samoin kuin kaikkien muidenkin korokkeella liikuttuneiden. 

Lisää hienoja urheiluhetkiä löytyy mm. näistä kisoja käsittelevistä kuvagallerioista. Ja näissäkin kisoissa hauskimman näköinen mies löytyy kannustajien puolelta: Jan Zelezny.
 

 1   2
 3    4

 5   6

 7    8

 9 10

11 12

**************************************************************************************************

Näistä vuosien varrella Euroopan mestaruuden voittaneista urheilijoista on tunnistettu vain pieni osa, joten muutama vinkki lienee paikallaan.

1.   Colin Jackson, huikean hyvä aituri. Tommi tunnisti.
2.   Martti Vainion kilpakumppani. Eli Alberto Cova, kuten Tommi tiesi.
3.   Ranskan Bryggare. Näytti olevan vaikea. Kyseessä on 110 metrin aitoijen Euroopan mestari ja olympiavoittaja  Guy Drut.
4.   Saksalainen kiekonheittäjä, voitanut urheilussa kaiken mahdollisen. Lars Riedel, Auriga tiesi.
5.   Pietro Mennea kuten Susu tiesi.
6.   Jonathan Edwards, Susun mukaan ihanan charmantti. Olen samaa mieltä.
7.   Venäläinen kiekonheittäjätär, joka nelosen tavoin on voittanut niin EM-, MM- ja olympiakultaa. Auriga tunnistaa nähtävästi heittäjät, Olga Kuzenkova.
8.   Juha Väätäinen. Silja Orvokki yllätti ja tunnisti urheilijan :) Harmi Timolle ja Äijälle, että Silja ehti ensin.
9.   Englantilainen maileri. Eli Steve Cram, kuten Tommi oikein arveli.
10. Erki Nool. Tommi on katsonut kymmenottelua.
11. Harvinainen EM-voitaja, suomalainen nainen. Viides rooli keksi vinkistä heti eli keihäänheittäjä Päivi Alafrantti.
12. Sebastian Coe, urheilutietäjä Tommi iski jälleen.

Jalkapallotietämykseni ei oikeasti ole kovinkaan suuri, vaikka tähän asti pelatuista kahdeksasta MM-futisottelusta olen veikannut itsenikin yllättäen voittaja/tasapelituloksen oikein neljästi. Paitsiosäännön olen opetellut sinappi- ja ketsuppipullojen kanssa (kiitos vain elokuvalle Parempi kuin Beckham) enkä aina hoksaa hienoja kuvioita kentällä. Kuuntelen kyllä kiinnostuneena, kun Jyrki Heliskoski ja Mixu Paatelainen ne minulle kisastudiosta jälkeenpäin kertovat.

Jotta mielenkiinto pysyisi satunnaisten hitaiden ja tylsien pelien aikana yllä, amatöörinaiskatsoja keskittyy hienojen maalien lisäksi muuhun oleelliseen, kuten valmentajien reaktioihin, yleisökuviin, peliasuihin (tähän mennessä paras on Portugalin), pelaajista kerrottuihin juttuihin (tiesittekö, että Hollannin maalivahti Edwin van der Sar on juuri avioitunut pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa, johon tutustui ystävänsä vihanneskaupassa?) ja oman suosikkipelaajan valintaan. Ohessa erilaisin ansioin seurantaan tänä viikonloppuna päässeet - yksi tosin on vanha suosikkini:
                                                             Copyright: AP
  
Marcus Allbäck, Ruotsi                           Rafael Marquez, Meksiko                                                                                             
   Copyright: AP                                           Copyright: Reuters / Reuters
    
   Steven Gerrard, Englanti                         Pauleta, Portugali                                 
 
Rami Shaaban, Ruotsi

 

• Italialaiset osaavat rakentaa spektaakkeleita. Varsinkin päättäjäiset olivat huimat.
• Kisat tarjosivat proosaa ja draamaa. Proosaa olivat keskinkertaiset suoritukset. Draamaa täpärät häviöt ja urheilijan olympiaunelman murskaantuminen.
  
• Mitalien merkitys urheilijoille ei ole vakio. Norjan Marit Björgen pettyi, kun sai vain yhden hopean. Suomalaiselle hiihtäjälle hopea olisi ollut lähes urheilu-uran täyttymys.
• Miksi pujottelussa kaikki voi olla parin sentin virheestä kiinni?
• Joukkuehopea on hävitty kulta. Onneksi ajan kanssa hopeankin arvon voi tunnustaa.
• Miksi kisat tuntuvat hieman vajaalta ilman kultamitalia?
• Jos pitäisi valita mitalisaldoksi kaksi kultaa tai kuusi hopeaa ja kolme pronssia, valitsisin jälkimmäisen saaliin.
• Liikutun, kun joku mitalisteista kyynelehtii palkintopallilla.
• Näissäkin kisoissa oli runoutta. Mitalistien moninaiset ilon ilmaukset. Kokeneen Teppo Nummisen pettymyksen kyyneleet haastattelussa hopeamitali kaulassa.
• Runollisin hetki oli Markku Uusipaavalniemen Suomi-Iso-Britannia-ottelussa heittämä viimeinen kivi, joka ratkaisi curlingjoukkueen pääsyn finaaliotteluun. Kiven hitaassa lipumisessa nänniin olympiarenkaiden päälle tiivistyi urheilun jännitys ja kauneus.

• Milloin jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkavat? Kannattaisi varmaan valita suosikkijoukkue jo nyt.

Curling-ottelun aikana


© Reuters

hiotaan taktiikkaa


© Getty Images

heitetään ja harjataan


© Getty Images

huudetaan harjausohjeita


© Reuters

vitsaillaan kapteenien kesken


© Getty Images

poistetaan vastustajan kiviä


© Getty Images

ottelun lopussa toinen joukkueista tuulettaa


© Getty Images

ja saattaa voittaa olympiakultaa


© Getty Images

joten onnea hopea- ja kultajoukkueille!

Ajattelin viettää seuraavat kaksi viikkoa tiiviisti olympialaisia seuraten. Lajien valinta ei ole ongelma, katson melko sujuvasti lähes kaikkia olympialajeja, mutta katsomisasenteen ja –näkökulman valinta on vielä hakusessa. Joskus muinaisnuoruudessa eli aikana ennen mittavia dopingpaljastuksia asenteen valinta oli helppoa. "Hyvä Suomi ja kaikki hienot urheilijat ympäri maailman, joka pyyteettä urheilevat, voittavat ja häviävät ja minä saan katsoa kisoja kuin hyvää tunteita nostattavaa elokuvaa." No, pyyteettömyys on tietysti aina ollut kyseenalaista. En ole koskaan välittänyt voittotuloksista ja ennätyksistä, suomalaisten voitot ovat tietysti olleet mannaa. Minusta on ollut hauskaa jännittää suorituksia ja seurata urheilijoiden reaktioita voittojen ja tappioiden hetkillä.  Olympialaiset ja muut isot kisat ovat tuottaneet runsaasti tyytyväisyyttä ja aitoa iloa.

Dopingpaljastusten myötä naiivi iloitseminen on hävinnyt ja tilalle on tullut kyyninen mieli. Kadotettuani uskon puhtaaseen urheiluun kadotin myös kyvyn iloita puhtaasti urheilusuorituksien katselusta. Nykyisin ensimmäinen ajatukseni voittajia katsoessani on usein "mitähän se käyttää". Vakuutukset ruisleivästä ja kaurapuurosta eivät oikein vakuuta. Haluan uskoa puhtaisiin suorituksiin, mutta minkäs teet, kun monet urheilijat toimillaan osoittavan sen mahdottomaksi.

Niinpä nyt mietin minkä näkökulman kisoihin otan. Päätänkö, että kaikki douppaavat ja ovat siksi tavallaan samalla viivalla? Jos on paremmat mömmöt, niin sehän on vain välineurheiluun rinnastuva juttu, eli on ikään kuin parempi voitelu suksen pohjassa. Vai alanko lyödä ystävieni kanssa vetoa siitä, minkä maan urheilija ensimmäisenä kärähtää? Ja missä lajissa? Talvikisoissa en oikein voi keskittyä urheilijoiden muodolliseen pätevyyteen, mutta voisin tietysti alkaa kerätä hauskimpia selityksiä menestykseen ja menestymättömyyteen. Kuka nostaa sukset korkeimpaan tuuletukseen? Kuinka monta kummallista lajia voin televisiosta nähdä yhden päivän aikana? Ainakin sen tiedän, että jäätanssi tulee taas nostamaan tunteet pintaan.

Jos en löydä sopivaa asennetta urheiluun kisakatsomosta, voin hakea sitä kulttuurin puolelta. Juha Peltosen Elmo on paras tietämäni urheilua käsittelevä kirja ja Tulivaunut elokuva. Niissä ei ole dopingia ja urheilijoiden asenne on vanhanaikaisen kohdallaan. Ne herättävät puhtaita tunteita.

Avajaisten jälkeen

Peter Gabriel lauloi Imaginen.Hieno.