Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
16.11.2007 - 00:29

Finlandia-ehdokkaat julkistettiin. Olen lukenut  kirjoista yhden, Sirpa Kähkösen Lakanasiivet . En siis osaa arvioida kokonaistasoa, mutta ihmettelen kyllä, miksei Pirjo Hassisen Suistola raadille kelvannut. Penjami on kirjoittanut kiinnostavan vertailun Suistolasta ja Juha Itkosen ehdokkaaksi päässeestä romaanista Kohti. Ehkä sieltä löytyisi asiaan pohtimisen juurta. Ja muuten oletteko huomanneet, Finlandia-ehdokaslista on joka vuosi perusteiltaan keskiverrosti samankaltainen: yksi esikoisteos, yksi tai kaksi ruotsinkielistä romaania, toinen niistä mieluiten suomentamaton, korkeintaan kolme naista (mutta mieluiten vain kaksi). Parina vuonna naisia on ollut enemmistö: vuonna 1992 kahdeksasta ehdokkaasta naisia oli viisi (voittaja Leena Krohn) ja 1995 naisia oli neljä, miehiä kaksi (voittaja Hannu Mäkelä).

 

Mutta Lakanasiivet. Sirpa Kähkönen on ehdottomia kirjailijasuosikkejani ja hänen uusin romaaninsa on paikkansa Finlandialistalla ansainnut. Hänen Kuopioon sijoittuva Anna Tuomen elämää kuvaava sarjansa, jonka neljäs osa Lakanasiivet on, on todellinen helmi ja erittäin kiinnostava paitsi sisällöllisesti myös sarjan sisäisen rakenteen kannalta. Tuomen perheessä on kommunisteja, sosialisteja, kaiken sortin vasemmistolaisia, joilla ei 30-luvun Suomessa mene hyvin. Osa perheestä on kadonnut Neuvostoliittoon eikä heidän kohtaloistaan saada selkoa kuin unissa. Kolmikymmenluvun henkistä ja poliittista ilmastoa Kähkönen kuvaa uskottavasti perheen kautta, naisten elämän kuvaukseen keskittyen.

Ensimmäinen osa Mustat morsiamet (1998) alkaa noin vuodesta 1930 ja kuvaa vajaan kymmenen vuoden ajan Kuopioon piiaksi saapuvan Annan elämää. Anna tapaa Lauri Tuomen, rakastuu ja avioituu. Pian vihkimisen jälkeen kommunisti Lauri vangitaan ja viedään moneksi vuodeksi Tammisaareen vankilaan. Mustat morsiamet keskittyy Annan selviytymiseen ja hänen päänsisäiseen maailmaansa.

Toinen osa Rautayöt (2002) sijoittuu kesään 1940. Kerronnan ytimessä on Annan äitiys, Tuomen perhe ja suku, johon talvisota on jättänyt raskaat jäljet. Välirauhaa edelleen kuvaava Jään ja tulen kevät (2004) on todellinen naisromaani, romaani naisten ystävyydestä ja voimasta samalla kun se on hyvin yhteiskunnallinen teos niin kuin muutkin sarjan osat. Lakanasiivet on yhdenpäivänromaani. Päivä on 1.7.1941 ja Kuopio joutuu pommituksen kohteeksi.

Kähkönen on hyvin taitava ja herkkävireinen kirjoittaja, hänen kielensä on kaunista ja nautittavaa, savolaismurteiset repliikit ja sanat hän sijoittaa taitavasti rytmittäen kerronnan joukkoon. Kielen lisäksi olen ihastellut hänen teossarjansa rakennetta. Mustat morsiamet kattaa ajallisesti laajimman jakson, liki kymmenen vuotta, mutta sen keskiössä on vain yksi ihminen, Anna Tuomi. Rautaöissä keskeinen yksikkö on perhe ja kerronnan ajallinen kesto noin yksi kesä, muistoissa kuljetaan myös kesää edeltäneeseen raskaaseen sotatalveen. Jään ja tulen keväässä näkökulma laajenee yhteen pihapiiriin ja Annan ja hänen kälynsä rinnalle nousee evakko Helvi Martiskainen. Käsitelty aika on muutama välirauhan kuukausi keväällä 1941. Lakanasiivissä ei ole varsinaista päähenkilöä, vaan teos kuvaa yhden vuorokauden aikana ympäri Kuopiota liikkuvaa eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten joukkoa, joista monen elämän pommitus muuttaa ratkaisevasti. Kuopiolaisten joukossa on muualta muuttaneita ja pistäytymään saapuneita. Puheissa, muistoissa ja haaveissa yliteteään Kuopion rajat, tarinaan kutoutuvat niin Sortavala, Viipuri, Petsamo ja Helsinki, jopa Saksa ja New York.

Eli siinä missä kuvattava aika supistuu vuosikymmenestä yhteen vuorokauteen, lavenee teoksen keskiössä oleva ihmisjoukko. Näkökulma muuttuu sarjan edetessä yksilöstä perheeseen, perheestä pihapiiriin ja lopulta koko kaupunkiin. Kähkösen ratkaisu toimii ja pitää mielenkiintoa yllä. Lakanasiivetkin loppuu siten, että jatkoa seurannee. Kähkönen julkaisee romaanejaan harvakseltaan muutaman vuoden välein, joten viidettä osaa jouduttaneen odottamaan. Teokset voi toki lukea itsenäisinä romaaneina, mutta eniten niistä saa irti lukemalla kaikki kronologisessa järjestyksessä.

Lopuksi vielä yksi vinkki. Sirpa Kähkösen kirjasarjan taustoista kannattaa lukea täältä.

Allyalias kirjoitti 16.11.2007 - 09:55
Oi ihanaa. Nyt sormet alkoivat syyhytä ihan kutinaan saakka. Näitä on päästävä lukemaan! Pitää laittaa tilaukseen...
tanssiva harmaa pantteri kirjoitti 16.11.2007 - 11:37
Kiitos tästä postauksesta. Minuakin alkoi kiinnostaa tämä kirjasarja. En ole ainuttakaan niistä lukenut - vielä! Ja uskon kuten sanot - että ne kannattaa lukea kronologisessa järjestyksessä.
Ainoa kirjasarja, jota olen viime aikoina lukenut on Laila Hirvisaaren Imatra-sarja, niitä luen sen takia, kun tapahtumapaikat ovat tuttuja. Hänen tyylinsä muuten ei ole minun makuuni enkä muita hänen kirjojaan olekaan lukenut.
Tuima kirjoitti 16.11.2007 - 16:23
Allyalias ja Pantteri, mukavaa jos innostutte. Kähköstä todellakin kannattaa lukea, hän on minusta aivan kotimaisen nykykirjallisuuden huippua ja joka tinkimättömästi seuraa omaa polkuaan.
Obeesia kirjoitti 16.11.2007 - 16:38
Kiitos vinkistä, varasin kirjastosta.

Luin Suistolan, mutta se on sen verran monitasoinen, että luen sen jossain vaiheessa uudestaan. En vielä tiedä, pidänkö siitä.
Tuima kirjoitti 16.11.2007 - 16:46
Obeesia, olisi kiinnostavaa kuulla mitä sinä ja muut oleete pitäneet kirjoista ne luettuanne. Suistolasta minä pidin, se on tosi hyvä, mutta onneksi makuasioista ei tarvitse kiistellä :)
Fredrika kirjoitti 18.11.2007 - 13:01
Jos kirjakaupassa kirjojen selaileminen riittää arvioinniksi (niin kuin se ei riitä) niin taitaa olla, että äänestän Kähköstä. Lopultakin tuo sodanaikainen kotirintamatodellisuus on vielä aika ohuesti kirjallisuudessa läpikäytyä. - Itkosta en nyt edes selannut, koska hän on boikottilistalla vielä vähän aikaa. Mutta luettavaa siis tuli jälleen aika paljon lisää. Hyvä niin.
Tuima kirjoitti 18.11.2007 - 13:22
Kyllä minäkin Kähköselle palkinnon soisin, hän olisi sen ansainnut.
Salla kirjoitti 18.11.2007 - 18:43
Miksi Itkonen on boikottilistallasi, Fredrika? Kiinnostaisi kuulla.

Sinänsä en ihmetellyt Itkosen listautumista. En pidä häntä nyt ylivertaisen laadukkaana kirjailijana moneen muuhun verrattuna, mutta hän on tuohon "sopiva", sellainen tarpeeksi muodikas ja helposti jalustalle nostettava, voisiko näin sanoa.

Mutta minun kirjallinen makuni tuntuu lähes joka vuosi olevan melko erilainen kuin Finlandia-raadin. :) Onhan se silti ihan kiva palkinto, ainakin herää keskustelua kirjoista joka vuosi.
Tuima kirjoitti 18.11.2007 - 19:20
Finlandia-lista on usein yllättävä ja sellainen se olisi olisi sitten millainen tahansa. Minua oikeasti ihmetytti Hassisen puuttuminen ehdokkaisden joukosta, mutta kuten sanottu, kannattaa lukea Penjamin kirjoitus linkin takaa.
Fredrika kirjoitti 18.11.2007 - 20:09
Salla, tuo minun boikottilistani ei ole vakavaa laatua. Se on vain jonkinlainen edellisten luettujen pisteytys, ja Itkosen kohdalla sen enempää Myöhempien aikojen pyhiä kuin Anna minun rakastaa enemmän eivät kumpikaan vaikuttaneet minusta kirjoilta, joilla olisi ollut minulle mitään kovin erityistä annettavaa. Siksi minun on vaikea olettaa, että sama mies olisi nyt löytänyt jotakin, joka ravisuttaisi ajatteluani.

Niinpä kaksi miinuspistettä ei rohkaise uskomaan että kolmannessa on jotakin erityistä. Olen silti mielelläni väärässä.
Tuima kirjoitti 18.11.2007 - 20:19
Itkosen edellinen jäi minulta kesken, vaikka siinä oli ituakin ja hyvin etenevää tekstiä. Ehkä lukuaika oli väärä, pitänee palata siihen vielä. Penjamin kirjoitus tosin hieman houkutteli lukemaan juuri Suistolan rinnalla.
Tuima kirjoitti 18.11.2007 - 20:36
Siis Penjamin kirjoitus teoksesa Kohti.
Salla kirjoitti 18.11.2007 - 20:40
Omat Itkos-mietteeni linkissä. Hieman samoilla linjoilla olen, eli "ihan kivaa, mutta...".
Silumiini kirjoitti 22.11.2007 - 20:13
Täältä taas kommentteja vähän jälkijunassa, olen ollut viime aikoina poissa blogimaailmasta muiden kiireiden takia... Minuakin ihmetytti se ettei Hassisen Suistola ollut ehdokkaiden joukossa!! Se olisi kyll ehdokkuutensa ansainnut. Tämänhetkisistä suosikkini on Itkosen Kohti, Sirpa Kähköseltä en ole koskaan lukenut mitään, mutta ehkäpä täytyy nyt sitten tarttua itsekin tuohon trilogiaan... =)
Tuima kirjoitti 22.11.2007 - 22:54
Blogien ulkopuolellakin kiireitä ja elämää :) En ole vieläkään ehtinyt lukea muita ehdokkaita, ehkä luen Itkosen joskus. Kähkönen on hieno!
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Profiilikuva ©SusuPetal

 

*******************************

Onko huonoa kirjallisuutta?

Sivut


Site Meter