Finlandia-ehdokkaat julkistettiin. Olen lukenut  kirjoista yhden, Sirpa Kähkösen Lakanasiivet . En siis osaa arvioida kokonaistasoa, mutta ihmettelen kyllä, miksei Pirjo Hassisen Suistola raadille kelvannut. Penjami on kirjoittanut kiinnostavan vertailun Suistolasta ja Juha Itkosen ehdokkaaksi päässeestä romaanista Kohti. Ehkä sieltä löytyisi asiaan pohtimisen juurta. Ja muuten oletteko huomanneet, Finlandia-ehdokaslista on joka vuosi perusteiltaan keskiverrosti samankaltainen: yksi esikoisteos, yksi tai kaksi ruotsinkielistä romaania, toinen niistä mieluiten suomentamaton, korkeintaan kolme naista (mutta mieluiten vain kaksi). Parina vuonna naisia on ollut enemmistö: vuonna 1992 kahdeksasta ehdokkaasta naisia oli viisi (voittaja Leena Krohn) ja 1995 naisia oli neljä, miehiä kaksi (voittaja Hannu Mäkelä).

 

Mutta Lakanasiivet. Sirpa Kähkönen on ehdottomia kirjailijasuosikkejani ja hänen uusin romaaninsa on paikkansa Finlandialistalla ansainnut. Hänen Kuopioon sijoittuva Anna Tuomen elämää kuvaava sarjansa, jonka neljäs osa Lakanasiivet on, on todellinen helmi ja erittäin kiinnostava paitsi sisällöllisesti myös sarjan sisäisen rakenteen kannalta. Tuomen perheessä on kommunisteja, sosialisteja, kaiken sortin vasemmistolaisia, joilla ei 30-luvun Suomessa mene hyvin. Osa perheestä on kadonnut Neuvostoliittoon eikä heidän kohtaloistaan saada selkoa kuin unissa. Kolmikymmenluvun henkistä ja poliittista ilmastoa Kähkönen kuvaa uskottavasti perheen kautta, naisten elämän kuvaukseen keskittyen.

Ensimmäinen osa Mustat morsiamet (1998) alkaa noin vuodesta 1930 ja kuvaa vajaan kymmenen vuoden ajan Kuopioon piiaksi saapuvan Annan elämää. Anna tapaa Lauri Tuomen, rakastuu ja avioituu. Pian vihkimisen jälkeen kommunisti Lauri vangitaan ja viedään moneksi vuodeksi Tammisaareen vankilaan. Mustat morsiamet keskittyy Annan selviytymiseen ja hänen päänsisäiseen maailmaansa.

Toinen osa Rautayöt (2002) sijoittuu kesään 1940. Kerronnan ytimessä on Annan äitiys, Tuomen perhe ja suku, johon talvisota on jättänyt raskaat jäljet. Välirauhaa edelleen kuvaava Jään ja tulen kevät (2004) on todellinen naisromaani, romaani naisten ystävyydestä ja voimasta samalla kun se on hyvin yhteiskunnallinen teos niin kuin muutkin sarjan osat. Lakanasiivet on yhdenpäivänromaani. Päivä on 1.7.1941 ja Kuopio joutuu pommituksen kohteeksi.

Kähkönen on hyvin taitava ja herkkävireinen kirjoittaja, hänen kielensä on kaunista ja nautittavaa, savolaismurteiset repliikit ja sanat hän sijoittaa taitavasti rytmittäen kerronnan joukkoon. Kielen lisäksi olen ihastellut hänen teossarjansa rakennetta. Mustat morsiamet kattaa ajallisesti laajimman jakson, liki kymmenen vuotta, mutta sen keskiössä on vain yksi ihminen, Anna Tuomi. Rautaöissä keskeinen yksikkö on perhe ja kerronnan ajallinen kesto noin yksi kesä, muistoissa kuljetaan myös kesää edeltäneeseen raskaaseen sotatalveen. Jään ja tulen keväässä näkökulma laajenee yhteen pihapiiriin ja Annan ja hänen kälynsä rinnalle nousee evakko Helvi Martiskainen. Käsitelty aika on muutama välirauhan kuukausi keväällä 1941. Lakanasiivissä ei ole varsinaista päähenkilöä, vaan teos kuvaa yhden vuorokauden aikana ympäri Kuopiota liikkuvaa eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten joukkoa, joista monen elämän pommitus muuttaa ratkaisevasti. Kuopiolaisten joukossa on muualta muuttaneita ja pistäytymään saapuneita. Puheissa, muistoissa ja haaveissa yliteteään Kuopion rajat, tarinaan kutoutuvat niin Sortavala, Viipuri, Petsamo ja Helsinki, jopa Saksa ja New York.

Eli siinä missä kuvattava aika supistuu vuosikymmenestä yhteen vuorokauteen, lavenee teoksen keskiössä oleva ihmisjoukko. Näkökulma muuttuu sarjan edetessä yksilöstä perheeseen, perheestä pihapiiriin ja lopulta koko kaupunkiin. Kähkösen ratkaisu toimii ja pitää mielenkiintoa yllä. Lakanasiivetkin loppuu siten, että jatkoa seurannee. Kähkönen julkaisee romaanejaan harvakseltaan muutaman vuoden välein, joten viidettä osaa jouduttaneen odottamaan. Teokset voi toki lukea itsenäisinä romaaneina, mutta eniten niistä saa irti lukemalla kaikki kronologisessa järjestyksessä.

Lopuksi vielä yksi vinkki. Sirpa Kähkösen kirjasarjan taustoista kannattaa lukea täältä.