Kuva sivulta http://www.helkama100.fi/kuvapankki_historiakuvat.html

Viides rooli mainosti kommenttilootassaan Aamulehden viimevuotista Paras näyttelijä -kyselyä. Voittajaksi lukijat olivat valinneet Tauno Palon. Olen täysin samaa mieltä, Tauno Palo on minullekin Suomen paras näyttelijä. Tosin en ole teatteri- ja elokuva-alan ammattilainen, joten ei minulla ole mitään muodollista pätevyyttä arvioida kenenkään näyttelijätaitoja. Perustan mielipiteeni puhtaasti vaikuttavuusaspektiin muihin näyttelijöihin verrattuna. On mahdollista, että Suomessa on ollut tai on tälläkin hetkellä parempia näyttelijöitä kuin Tauno. Olen valmis myöntämään tämän, mutta voiko heistä kehenkään liittää määrettä Suuri?

Kiintymyssuhteeni elokuva-Paloon alkoi lapsena. Teatterilavalla en häntä koskaan nähnyt, Palo oli siirtynyt lavoilta pois paljon ennen kuin minä kiinnostuin teatterista millään tavalla, joten hänen lavakarismastaan en tiedä. Mutta elokuvakarismasta tiedän senkin edestä. Palo ei iskeytynyt suosikikseni kerta katsomalla, hän vain ikään kuin kuului kuvaan. Jostain syystä muistan TV:n esittämistä kotimaisista elokuvista vain vanhat leffat, ehkä niitä näytettiin eniten tai sitten lapsena en uudemmista välittänyt. 1930-50-luvun elokuvat olivat ehkä jotenkin helppoja lapselle. En tiedä. Opiskeluaikana huomasin monien opiskelukavereitteni suhtautuvan vanhoihin suomalaisiin elokuviin yhtä lailla nostalgisoiden kuin minä. Aki Kaurismäen elokuvakelkkaan olikin sitten helppo hypätä.

Mutta Tauno! Olen aikuisena katsonut hänen elokuviaan suurella ällistyksellä ja alkanut ymmärtää nuorena monesti kuulemani väitteen sisältämän totuuden. Jos Tauno Palo olisi elänyt suuremmalla kielialueella, hänestä olisi tullut maailmanluokan tähti. Niin olisi, ainakin hänellä oli siihen kaikki eväät. Tämä on tietysti klisee, mutta Palon suuruuden tekee hänen uskomaton karismansa. Yritin äsken kävelylenkillä pohtia mikä sen karisman tekee, mutta vain hajanaisia ajatuksia tuli mieleen.

• Ulkonäkö. Kyllä, mutta ei pelkästään, koska paremmankin näköisiä näyttelijöitä on (vai onko?) mutta eivät he samaa vaikutusta tee.
• Ääni. Palon äänen kyllä tunnistaa, mikä lämpö ja äänenväri.
• Läsnäolo. Tauno varastaa elokuvan kuin elokuvan itselleen. Esimerkiksi elokuvassa Omena putoaa Palon Ventti-Ville on jo parilla ensimmäisellä repliikillään elokuvan tähti, vaikka sivuroolissa onkin. Tai Tuntemattoman sotilaan majuri Sarastie, jonka henkilökuvaa Palo rakentaa taiten nopeasti muuntuvilla ilmeillä kohtauksessa, jossa Rokka on Lammion moitittavana.
• Katse. Palon katse on elokuvissa totta ja läsnäolevaa, ei näyttelemistä.

Ehkä näistä rakentuu yksi näkökulma Tauno Palon suuruuteen näyttelijänä sekä hänen suosioonsa.