Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
07.02.2006 - 17:34
Kun ulkona pakkanen koetteli lämpömittaria, heräsi ajatus matkustaa TV:n ääressä jonnekin lämpimään – vaikkapa Intiaan. Lainalevyjen joukosta löytyi Gurinder Chandan Hilpeys ja ennakkoluulo (Bride & Prejudice), joka nimensä mukaisesti perustuu Jane Austenin romaaniin Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride and Prejudice). Etukäteen kiinnosti eniten miten Austenin maailma taipuu Bollywood-musikaaliksi. Hyvin taipui.

Elokuva on höyhenenkeveä ja karkkimaisen värikäs, kaikki Austenin romaaniin sisältyvä kritiikki ja pisteliäisyys on Chandan käsittelyssä hävinnyt. Elokuva on hyvin lempeä ja lähes kaikkiin hahmoihin ystävällisesti suhtautuva. Mutta tässä Hollywood kohtaa Bollywoodin  -elokuvassa pisteliäisyyden puute ei haittaa. Uskomattomat intialaisittain toteutetut tanssikohtaukset ovat huimia, puvustus loisteliasta ja musiikki mukaansatempaavaa. Jotkut hahmot ovat hauskoja, esimerkiksi Nitin Chandra Ganatran Mr. Kohli on hilpeä ja vastinettaan Mr. Collinsia ystävällisempi hahmo, joka elokuvassa myös tekee kauniin intialaisen vaimonsa onnelliseksi. William Darcystakin (Martin Henderson) on tehty heti alusta lähtien huomattavan sympaattinen eikä Elizabeth Bennettin intialaisvastineessa Lalita Bakshissa (Aishwarya Rai) ole paljoakaan austenmaista kätkettyä älykkyyttä ja ironisuutta. Mutta kyllä heidät kestää. Jos vielä hyväksyy sen, että Bakshin sisarukset ovat kuvankauniita Miss Maailma –tyyppejä ja näytteleminen välillä hieman samaa tasoa, maisemat kuin suklaarasian kannesta, jotkut kohtaukset (ironisesti?) suoraan kliseetehtaalta, henkilökuvat musikaalien tapaan keveitä ja yhteiskuntakritiikkiä on vain aavistus Lalitan puheissa, voi elokuvasta nauttia täysillä.

Pidin paljon Gurinder Chandan edellisestä elokuvasta Parempi kuin Beckham (Bend It Like Beckham), joka oli hauska ja kriittinenkin kuvaus Iso-Britanniassa asuvasta intialaisperheestä. Siksi odotukset uutta elokuvaa kohtaan olivat suuret. Hieman petyin hahmojen koreuteen, mutta Chandan ohjaajanotteessa on jotain hurmaavaa positiivisuutta, jota ei voi vastustaa. Hilpeys ja ennakkoluulo on todellinen hyvänolon elokuva. DVD:n sisältämien haastattelujen mukaan elokuvassa on haluttu yhdistää Bollywood-musikaaliin länsimainen tarinankerronta ja Chandan mukaan vanhojen länsimaisten musikaalien vaikutukset ovat elokuvassa näkyvissä. Voi olla, mutta minä en elokuvan aikana miettinyt Gene Kellyä ja kumppaneita, vaan viihdyin intialaistanssien ääressä loistavasti.

SusuPetal kirjoitti 07.02.2006 - 20:50
Tätä Bollywood-leffaa en ole nähnyt, mutta muita kyllä, ja onhan sitä sanottava, että esim. amerikkalainen, muinainen musikaali on aika valjua kamaa verattuna intialaiseen värikylläisyyteen.
Tui kirjoitti 07.02.2006 - 21:25
Pidän kovasti vanhoista Hollywood-musikaaleista, mutta kyllä Bollywood-jutuissakin on sitä jotian. Tämä ei tosin ole ehtaa Bollywoodia.

Hassua muuten, kun olin kuvaillut elokuvan naisia Miss Maailma -tyypeiksi, niin juuri äsken luin pääosan esittäjän Aishwarya Rain olleenkin Miss Maailma 1994.
Silja Orvokki kirjoitti 07.02.2006 - 21:46
Tämä löytyy siis vain kotivideoversiona? Harmi, koska minulla ei ole videoita. Täytyy odotella, että tulee telkkarista :)
SusuPetal kirjoitti 07.02.2006 - 21:48
Joo, ovathan ne intialaiset musikaalit värikylläisiä, mutta totuuden nimessä jaksan katsoa niitä vain harvakseltaan, kun taas amerikkalaisia musikaaleja jaksan katsoa koska vaan. Onneksi hyllystä löytyy hyvä valikoima Busby Berkeleystä Bob Fosseen.
Tui kirjoitti 07.02.2006 - 21:53
Toivottavasti näytävät joskus TV:ssä. Elikuvan nettisivulla oli traileri, josta saa jonkin käsityksen.

Kyllä minäkin katson mieluiten vanhoja Hollywood-musikaaleja, mutta ryhmätanssiosuuksissa intialainen melkein vie voiton.
Tui kirjoitti 07.02.2006 - 21:54
Silja Orvokki, pystytkö katsomaan tietokoneella DVD:itä? Jos se on mahdollista, niin lainaa elokuvan DVD kirjastosta.
Silja Orvokki kirjoitti 08.02.2006 - 07:28
Hyvä idea. Täytyypä tarkistaa tietokoneen tilanne.
Tommi kirjoitti 08.02.2006 - 11:56
Minäkään en ole kummemmin Bollywoodiin tutustunut, mutta Hollywoodin musikaalit kyllä ovat tuttuja ja kelpaavat.

Erityisesti 30-luvun kulta-aika (Warner, RKO) ja 50-luvun Kelly-Donen -tuotokset ovat valloittavia. Entäs suomalaiset musikaalit, jota ei monta ole tehty? Miten SF-Paraati (1940) ja Poretta eli keisarin uudet pisteet (1941) nappaavat?
Tui kirjoitti 08.02.2006 - 12:43
Stanley Donenin leffat ovat hyviä ja pidän kyllä Gene Kellystäkin, Laulavat sadepisarat on minusta erinomainen, vaikka siinä leffassa pidänkin Donald O´Connorin esittämästä Cosmo Brown -hahmosta enemmän. Pidän todella paljon myös On the Town (Ilo irti) -leffasta, mutta en ole nähnyt sitä pitkään aikaan, koska en ole löytänyt sitä DVD:nä.

Noita mainitsemiasi suomalaisia musikaaleja en ole tainnut nähdä. Tosin SF-paraati tuntuu tutulta netistä lukemani kuvailun perusteella. Hassua jos en ole katsonut, kun olen Tauno Palo-fani. Poretta on täysin vieras, vaikka netistä huomasin, että se on esitetty viime huhtikuussa. Ilmeisesti taas näitä kesken työpäivän esitettyjä. Lukemieni kuvailujen perusteella kiinnostavia.
Devika Rani kirjoitti 22.03.2010 - 05:02
Olen samaa mieltä, että Hilpeys ja ennakkoluulo on aika valju elokuva. Henkilöhahmot kliseisiä, melkein pahvisia, kiitos huonon ohjauksen. Mun mielestä kaikki näyttelijät ovat enemmän tai vähemmän tosi huonoja rooleissaan. Aishwarya on noista miss maailmoista niitä harvoja jotka osaavat oikeasti näytellä. Katso vaikka Devdas. ;)

Mutta sellainen pieni muotoseikka, että Hilpeys ja ennakkoluulo ei kyllä ole millään muotoa Bollywood-elokuva. ;) Se, että sen pääosanesittäjä on Bollywood-näyttelijätär ei ihan riitä siihen, että leffaa kutsuttaisiin Bollywood-elokuvaksi. Samaa virhettä ollaan toisteltu Slummien miljonäärin kanssa.
Bollywood tarkoittaa Mumbaissa tehtyä hindustanin (hindi+urdu) kielistä elokuvaa. Ja Hilpeys ja ennakkoluulo on englantilainen elokuva, samoin kuin Slummien miljonäärikin. ;)

Parempi kuin Beckham on minunkin mielestä loistava. ;)
Tui(ma) kirjoitti 22.03.2010 - 09:02
Totta, missään tapauksessa aito Bollywood Hilpeys ja ennakkoluulo ei ole. Länsimainen kopio, bollywoodmaustein kylläkin. Elokuvan katsomisesta on vierähtänyt aikaa, mutta sen jättämä muistijälki on mukava. Minua kiehtoi Austen ja Intian kohtaaminen.

Kunpa Suomen TV:ssä näytettäisiinkin enemmän (tai siis edes joskus) kunnon Bollywoodia! Tai hankittaisiin kirjastoihin.
Devika Rani kirjoitti 22.03.2010 - 13:08
Juu, yhdistelmä on mielenkiintoinen! Tiesitkö, että seuraavaksi tehdään zombi -versio ko. tarinasta? Kääk!

Niinpä! Olen aivan samaa mieltä! Olen laittanut asiasta palautetta tv-kanaville ja Finnkinolle.. Pitäisi varmaan vielä lobata asiaa muillekin tahoille! :)

Tällä hetkellä kaupoista löytää The Rising -Ballad of Mangal Pandey ja Saawariya leffat sekä kirjastosta Mission Kashmir. Ei mitenkään hyvä valikoima.. :(
Tuima kirjoitti 22.03.2010 - 13:45
En tiennyt - enkä oikeastaan halua nähdäkään :).

Kolme leffaa, ei tosiaan hyvä. Kannattaa muuten laittaa kirjastoille hankintapyyntöjä, jospa hankintaosastot innostuisivat. Olen joskus unohtunut jossain intialaisessa ravintolassa pilkistelemään nurkan TV-ruudussa pyöriviä elokuvia. Aika vinkeitä osa...
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Profiilikuva ©SusuPetal

 

*******************************

Onko huonoa kirjallisuutta?

Sivut


Site Meter