|
|
|||
|
15.11.2006 - 22:11
Katsoin Evelyn Waugh'n romaaniin Brideshead Revisited (1945) perustuvan Menneen maailman (1981), vanhan suosikkisarjani. Ensimmäisellä katsomiskerralla kahdeksankymmentäluvulla sarja oli suuri elämys. Muistan miten Anthony Andrews lordi Sebastian Flytena vetosi, Charles Ryderin ja Julia Flyten suhteen loppuminen suretti ja lordi Marchmainin viimeinen voitelu sai kyyneleet vuotamaan. Jotenkin olin vakuuttunut etukäteen, että sarja olisi säilyttänyt vetovoimansa ja niin se olikin.
Sarjan värit olivat haalistuneet, hienoja kartanoita on sen jälkeen kuvattu komeammin ja epookkia ehkä tavoitettu paremmin, 19-vuotiaita esittävät näyttelijät näyttivät auttamatta yli-ikäisiltä rooleihinsa, Andrews ei enää säväyttänyt Sebastianina. Silti lumo oli tallella. Näyttelijätyö on alleviivaamatoman hyvää. Jeremy Irons Charles Ryderina on loistava, John Gielgudin sarkastisen hirviömäisenä isä-Ryderina herkullinen, Claire Bloom hyvyydessään lähes puistattava, Lawrence Olivier koskettava ja Phoebe Nicholls uskossaan vahvana Cordeliana lämmin. Ihmisten sisäiset ristiriidat ja heidän taistelunsa perhettä, maailmaa ja Jumalaa vastaan puhuttivat edelleen, rauhallinen rytmi ja kerronnan rakenne miellyttivät. En muista toista sarjaa, jossa uskontoa on käsitelty samalla tavalla älyyn ja tunteeseen vetoavana, loogisena ja samalla täysin käsittämättömänä oppina. Uskonnollisen problematiikan lisäksi rakkauden monimuotoisuuden ja merkityksellisyyden käsittely vetosi. Uskonto ja rakkaus eivät sarjan maailmassa ole helppoja asioita. Ne merkitsevät ihmisen elämässä kaikkea, mutta niitä molempia ei aina voi saada samaan aikaan. Saavuttaakseen toisen on luovuttava toisesta. Onnekkain uskonnon ja rakkauden yhdistämisessä on Sebastianin kuivakka ja pönäkkä isoveli, jolle uskonto on loogista ja selkeää ja joka poikuutensa säilyttäneenä keski-ikäisenä avioituu tiukan katolisen leskirouvan kanssa. Suomalainen nimi Mennyt maailma ohjaa katsomaan sarjaa kadonneen ajan kuvauksena, mutta alkuperäinen nimi Brideshead Revisited on parempi. Bridesheadin linna on sarjassa tärkeässä pääosassa. Bridesheadissa Charles Ryder on viettänyt onnellisimmat aikansa, siellä hän on kohdannut uskonnon ja rakkauden, saanut kipinän taidemaalarin uralleen. Bridesheadiin hän palaa toisen maailmansodan aikana komppaniansa kanssa. Brideshead näyttää katoavaisuuden ja lopulta sarjan lopussa uudelleen käyttöön otetun kappelin alttarilla palavan liekin kautta myös jatkuvuuden. ![]()
|
Kirjoittaja
Arkisto
2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Kategoriat
Sivut
Kuvia
Perunapää Marian studiostaBackyard beauties Dreamlines Kellosta Kiinaan kuvia Keltainen kuu Oulu Kuvissa SusuPetal - kuva ja sana taivasalla.net Valokuvatorstai 365.fi - Vuosi valokuvina Sivupohja SusuPetal Blogin luontokuvat 20.07.2006 lähtien ©Tuima, ellei toisin mainita. Lisää kuvia Flickrissä. Yhteisblogeja
Kiinnostavia blogeja
Juha Siro
|
||
Minulla on Mennyt maailma myös kirjana, ja sitä voin suositella.
Louhi, varmasti saisit. Hyvä sarja vieläkin.
Olin unohtanut, miten äkillisesti Sebastian katoaa vieraisiin maisemiin, ja miten koskettava ja raju hänen ja Charlesin viimeinen kohtaaminen on. Hieno sarja. Kiitos myös hyvästä kirjoituksestasi.
Ja hämmästyin: miten erilaisiin asioihin olinkaan kiinnittänyt huomioni ensimmäisellä katsomiskerralla.
Nyt osasin arvostaa näyttelijäntyötä, mutta myös tapojen ja mijöön kuvausta, erityisesti Italiassa, jossa menneen maailman tunnelma suorastaan tiukkui joka otoksesta.
Viides rooli, minuakin hämmästytti nyt katsottuna Sebastianin nopea rappio ja katoaminen. Andrews osasi myös hyvin tuoda esiin Sebastianin kaikki puolet. Henkilö- ja ihmissuhteidenkuvauksesta sai muutenkin enemmän irti. Moni hahmo, joka oli nuorempana herättänyt ärtymystä, näyttäytyi nyt ymmärrettävämpänä ja sympaattisempana.
Myös Olivierin näyttelemä isä sai uuden katsomisen myötä lisää syvyyttä. Olin täysin unohtanut hänen viimeisen liikkeensä, vaivoin tehdyn ristinmerkin, joka hätkähdytti agnostikkona itseään pitävän Charlesin lisäksi myös minut.
Lord Marchmainin tekemä ristinmerkki on aina ollut minusta yksi sarjan järisyttävimmistä kohtauksista.
Iines, sarja lienee hyvin uskollinen kirjalle. Luin eilen repliikkejä kirjasta sieltä täältä ja ne olivat aika yhteen sarjan kanssa. Mutta: suomennos vaikutti paikoin hieman heikolta, jokin luomo ja kielen sulavuus puuttui mikä kuului esimerkiksi sarjassa Charlesin upeana kerrontana.
Nyt uusintakerralla aloin pitää jopa isoveli Brideysta, keski-ikäisenä erotin hänessä enemmän sävyjä kuin aiemmin.
Muistan aikoinaan ihmetelleeni Erkki Toivasen ylistäviä sanoja hänen kertoessaan sarjan valmistumisesta. Utelias kun olin, seurasin tuota sarjaa niin paljon kuin mahdollista. Kokonaiskuva jäi kuitenkin rikkinäiseksi, koska en voinut katsoa kaikkia jaksoja.
Viime kesänä sitten onnistuin ostamaan asianomaisesta TV-sarjasta tehdyn DVD:n. Katsoin sen läpi alusta loppuun yhdellä istumalla, ja se teki minuun erittäin syvän vaikutuksen.
Kyltymättömän uteliaisuuteni ajamana hankin käsiini kyseisen kirjan käännöksen, vaikkakaan se ei ole suomenkielinen. Tämä käännös on ilmiömäisen huolellisesti tehty. Lukiessani sitä koko teos avautui minulle entistä värikylläisempänä, entistä haastavampana, entistä vaikuttavampana. En voi muuta sanoa kuin että Evelyn Waugh oli kirjallinen nero.
Seuraava hankintani on tietysti alkukielinen Brideshead revisited.
http://www.abbotshill.freeserve.co.uk/StoryContents.htm
nd if Rolex Rolex Oyster Perpetual Datejust Mens 116233-BKDJ you're the type that replica Rolex Oyster Perpetual Yachtmaster Unisex 168623-CSO would like yours massaged fake rolex watches by such a symbol Ebel Classic Wave Womens 9157F11-6225 of affluence, there's a rolex watches little Cartier Cartier Rotonde Jour et Nuit 18kt Rose Gold XL Mens W1550051 Patek Philippe Golden Ellipse imitation rolex replica Girard Perregaux Girard Perregaux Vintage 1945 Stainless Steel Brown Leather Mens 25830-11-821-TDCA high quality rolex watches