Tuumailua

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

Tuumailua

Luopumisen siemen

04.09.2011 - 10:36

Olipa kerran kuningatar, jolle eräänä salaisuuksia väreilevänä yönä syntyi kaunis prinsessa. Kuningatar katsoi prinsessaa ja tiesi rakastavansa tätä aina. Hyvät haltijat toivat lahjojaan. Lahjojen joukossa oli luopumisen siemen, joka kuningattaren tuli istuttaa ravitsevaan multaan.

Vuodet kuluivat. Prinsessa kasvoi ja kuningatar vaali ruukkuun istuttamaansa siementä. Vähitellen siemen iti ja pienet sirkkalehdet puhkaisivat mullan. Kun prinsessa oli kasvanut kuningatarta pidemmäksi ja kauniimmaksi, hän eräänä aamuna puki ylleen valkoisen alban toisten prinsessojen ja prinssien kanssa. Samana aamuna kuningatar huomasi, että pienten sirkkalehtien sijasta ruukussa kasvoi hento taimi.

Muita suvisoittoja täällä.

Kategoria: Sunday Classic 13 kommenttia Kommentoi

Irwikissi kirjoitti 04.09.2011 - 12:14

Kaunis ja liikuttava pieni tarina ♥

Oman siemeneni sirkkalehdet puhkesivat tuossa pari viikkoa sitten kun esikoinen lähti kouluun... Rippikouluun on onneksi vielä matkaa, mutta vääjäämättä sekin sieltä tulee. Lapsemme ovat meillä vain lainassa ja muistutuksia siitä tulee muutamankin kerran tässä matkan varrella.

Kaunis oli tämä laulu myös, ei mikään perinteinen virsi, ja Samulin äänestä olen pitänyt aina. :)

panu kirjoitti 04.09.2011 - 12:17

Kaunis tarina. Tiedän tunteen. Edelmann ei minua kylläkään puhuttele millään lailla. Eipä se haittaa.

Tuima kirjoitti 04.09.2011 - 12:24

Kiitos :). Koulun aloittaminen on hurjan iso juttu, se vaatii kyllä totuttelua vanhemmillekin.

Tykkään Samulin virsitulkinnoista, ja tämän virren taustoja luin rippilapsen kertoman perusteella. Teksti on vuonna 1945 teloitetun saksalaisen papin Dietrich Bonhoefferin, joka toimi natsisminvastaisessa vastarintaliikkeessä.

Hirlii kirjoitti 04.09.2011 - 13:03

Liikuttava kertomus. Tuttu tunne.

Tuon laulun, tai virren taustatarina on myös mielenkiintoinen. Edelmanin ääni sopii hyvin virsiin.

SusuPetal kirjoitti 04.09.2011 - 13:07

Kaunis tarina elämästä.

Edelmann ei valitettavasti iske minuun laisinkaan :(

Tuima kirjoitti 04.09.2011 - 13:09

Samuli taitaa olla sellainen laulajana, että siitä joko tykkää tai ei :).

lepis kirjoitti 04.09.2011 - 14:44

Panun kanssa samoilla linjoilla tuon Edemanin suhteen.

Tarinasi ja sanoitus sointuvat hyvin yhteen.

Yaelian kirjoitti 04.09.2011 - 15:50

Kaunis tarina ja kaunis on myös Edelmanin laulu:)

Tuima kirjoitti 04.09.2011 - 18:56

Tuota virttä 600 lauletaan kai nykyisin aika yleisesti rippijuhlissa.

Tommi kirjoitti 04.09.2011 - 22:10

Toista muiden sanoman: koskettava tarina. Mutta Samuli... Tuima, ehkä ymmärrän, mutta en sittenkään. Toisaalta virsi ei ehkä tehoiasi, vaikka sen esittäisi kuka.

Tuima kirjoitti 05.09.2011 - 08:21

Tässä virressä on hieno teksti, virsirunous ylipäänsä on aika komeaa. Mutta kyllä virsissäkin tulkinta ratkaisee. Jospa voisit kuunnella saman virren Pelle Miljoonan esittämänä reggaena (vai vieroksuitkos sinä reggaeta)?

jl kirjoitti 05.09.2011 - 15:27

Luopumista tämä elämä on. Kovasti se vaatii opettelemista. Tuottaa kyyneleitä naurun sekaan.

Tuima kirjoitti 05.09.2011 - 16:10

Niinhän se on. Ja vaikka kuinka haluaisi olla symbioosissa vauvojensa kanssa, niin eihän se onnistu kauan kun ne kuitenkin kasvavat ja itsenäistyvät (toivottavasti).