Dinah on mukavan soljuva ja keinuva laulu, sellainen vanhanajan ikivihreä, joka saa mielen tyynen ja nostalgisen ilahtuneeksi. Klassikkosoittoon poimin kolme tulkintaa, joista voitte valita mieluisimman. Ensin soi Bing Crosbyn ja Mills Brothersien yhteisesitys vuodelta 1932. Video sisältää viehättävän kuvakavalkadin toinen toistaan viehkompia vanhanajan kaunotarten kuvia, mukana on valokuvia, piirustuksia ja lehtien kansia.
Max Fleischer Screen Song -animaatiossa musiikin esittää ainoastaan Mills Brothers, liki a cappellana, yksi kitara sentään on mukana. Pomppivan pallon avulla voivat halukkaat hoilottaa mukana.
Lopuksi vielä paljon myöhemmiltä vuosilta Crosbyn ja Mills Brothersien live-esitys, jossa jo harmaantuneet herrat ovat aivan mainiossa vedossa. Videon kuvanlaatu vain ei ole paras mahdollinen, mutta musiikista nauttimista se ei haitanne.
Jess, Mills Brothers on upea kokoonpano, hyllystä löytyy vinyylejä juuri Crosbyn ja muidenkin kanssa.
Vaivatonta, harmonista ja soljuvan letkeää.
Kasvumusiikkiani lapsuudesta ja edelleen iskee.
Tämä on n-i-i-n ihanaa musiikkia, ja voisin kuunnella kyseisen aikakauden musiikkia vaikka päiväkausia. Niin hyväntuulista, eloisaa ja kuten SusuPetal sanoi, vaivatonta. Olit nostanut esiin hienon kolmoissetin; biisi soi kussakin versiossa eri tavoin, vaikka esiintyjissä toistui samoja herroja.
Ihastuin täpöillä myös tuohon keskimmäisen version animaatioon. Nerokas tarina ja hilpeitä hahmoja, vaikka eläinsuojelijoilla voisikin olla tänä päivänä sanomista siitä, miten rainassa käytettiin hyväksi useampaakin eläinlajia. ;) Jaksan myös aina hämmästellä sitä, miten hienoja piirroselokuvia entisaikaan pystyttiin luomaan, vaikka tekniset mahdollisuudet olivat nykypäivän laitteisiin verrattuna todella vähäiset.
Tuima kirjoitti 22.05.2011 - 14:13
Sama mulla, Viides rooli, välillä en oikeastaan kaipaa muuta kuin näitä vanhoja kappaleita, tosin jazzilla ja bluesilla vahvistettuna.
Noita Fleischerin screen songeja löytyy tuubistakin noilla hakusanoilla. Aivan mainioita!
Bing Crosby on poikkeuksetta hyvä, ja tällä kertaa kaunis oli myös video. Mutta Mills Brothersin kolmeen pekkaan esittämä, kuvan ohjaama yhteislaulu, on videonsa takia hauskin. Siinä on myös mahtava alustus: "There is no tuba and no saxophone".
Jess, Mills Brothers on upea kokoonpano, hyllystä löytyy vinyylejä juuri Crosbyn ja muidenkin kanssa.
Vaivatonta, harmonista ja soljuvan letkeää.
Kasvumusiikkiani lapsuudesta ja edelleen iskee.
Ihastuin täpöillä myös tuohon keskimmäisen version animaatioon. Nerokas tarina ja hilpeitä hahmoja, vaikka eläinsuojelijoilla voisikin olla tänä päivänä sanomista siitä, miten rainassa käytettiin hyväksi useampaakin eläinlajia. ;) Jaksan myös aina hämmästellä sitä, miten hienoja piirroselokuvia entisaikaan pystyttiin luomaan, vaikka tekniset mahdollisuudet olivat nykypäivän laitteisiin verrattuna todella vähäiset.
Noita Fleischerin screen songeja löytyy tuubistakin noilla hakusanoilla. Aivan mainioita!