Tuumailua

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

Tuumailua

County Downin tähti

02.01.2011 - 00:08

A Star of the County Down on yksi niistä irlantilaisista lauluista, joista pidän. Erityisesti minua miellyttää Van Morrisonin ja Chieftainsin rupisenrömeä ja rytmikäs tulkinta.

Kappaletta ovat versioineet monet, viime vuonna ilmestyneellä levyllään The Wind That Shakes the Barley myös loistava kanadalainen laulaja ja musiikintekijä Loreena McKennitt, jonka huilunheleä ääni sopii kappaleeseen siinä missä Morrisoninkin.

Muita vuodenaloitusklassikoita löytyy täältä.

Kategoria: Sunday Classic 12 kommenttia Kommentoi

Anonyymi kirjoitti 02.01.2011 - 00:25

No kyllä tällä vuosi hyvin lähtee käyntiin! Van Morrisonin ja Chieftainsin musisointi oli reippaampaa ja meininki oli oikein hyvä.

Loreena McKennittistä pidän, ja sopii kyllä, mutta tuon ensimmäisen jälkeen muutti kyl tunnelmaa vähän "hentoisemmaksi."

Kiitosta. Irkkumusaa sopii aina.:)

Hirlii kirjoitti 02.01.2011 - 00:27

No kuinkas nyt nimi jäi pois, ja tähän se tuli ihan itsekseen...

Kari kirjoitti 02.01.2011 - 09:15

Todella hyvä tulkinta Van Morrison jne. Eipä ole tullut vuosiin kuunnelluksi miehen musiikkia. Kiitoksia.

Ari kirjoitti 02.01.2011 - 11:03

Irlantilainen musiikki on ollut aina lähellä sydäntäni ja tässä pari hyvää biisiä!

lepis kirjoitti 02.01.2011 - 17:55

Jo vain pistit hankalan palan tähän alkuun. Siis kumpikin versio viehätti suuresti ja en nyt pysty päättämään kummasta pidin enemmän. Ehkis kallistun sinne Van Morrisonin suuntaan, mutta lieneekö se vain vanha tapa. Hieno biisi!

Tuima kirjoitti 02.01.2011 - 18:00

Morrisonin ja Chieftainsin levy Irish Heartbeat on mainio, kannattaa tutustua, jos ei ole ennestään tuttu :).

Kutuharju kirjoitti 02.01.2011 - 19:29

Oi kun kiva, täällähän on tuttu kappale, josta vielä tykkään. Olen ehdottomasti irkkumusafani, kyllä tämä jenkkikantrin voittaa mennen tullen. Se säkkipillimeininki on ainoa, mistä en niin välitä..
Jännä miten eri vaikutelma ihan samasta kipaleesta: Van Morrisonin talonpoikaisversio (rupisenrömeä oli hyvin sanottu!) oli joteskin jämäkämpi, juurevaa tuoppiukkojen kapakkimeininkiä, Loreena taas sai melodisuutta ja vähän mahtipontisuuttakin mukaan kuvioon. Tämä oli kiva löytö.

uuvana kirjoitti 02.01.2011 - 19:33

Viehättävät versiot, erilaiset, molemmat vahvoja omalla tavallaan. Irkkutunnelmat maistuvat minullekin, kunhan ei ole liian tuotteistettua tulkintaa (jota sitäkin on niin paljon kun tyylilaji on niin perin suosittu). Nämä molemmat välttävät sen ansan.
ja esittäjistä riippumatta, todella hieno kappale tämä kyllä on pelkästään sävellyksenä.

Hyvä kun muistutit van morrisonin olemassaolosta, sama minulla kuin mitä Kari yllä sanoi, en ole pitkiin aikoihin kuunnellut. taidankin laittaa Astral Weeksin tästä soimaan...

Viides rooli kirjoitti 02.01.2011 - 22:20

Tuon Van Morrisonin ja Chieftainsin version kuuntelisin mielelläni jonkin irlantilaispubin lämpöisessä nurkkauksessa hyvässä seurassa bitteriä nautinnollisesti hörppäillen.

Loreena MCKennittiä kuuntelen mielelläni missä vain. Hieno tulkinta häneltäkin.

Tommi kirjoitti 02.01.2011 - 22:27

Vai "rupisenrömeä"? Varsin lämmin ja lempeä Van Morrisonin ja kavereiden tulkinta on. Jossain yksinäisessä pimeässä pirtissä pienessä nousussa tämä olisi parasta. Tuota toistakin kuuntelee, mutta mielellään eri tunnelmissa.

Hyvää tätä vuotta sinulle, Tuima!

Anonyymi kirjoitti 02.01.2011 - 23:20

Kutuharhju ja Tommi, rupisenrömeä on minulle musiikissa hyvin positiivinen määre ja Tommi, se ei mitenkään sulje lämpöä eikä lempeyttäkään pois. Se poistaa vain ulkokohtaisen kaunolaulun.

Uubana ja Viides rooli, minulle kelpaavat kyllä molemmat versiot, vaikka pidänkin Morrisonin & Chieftainsin tulkinnasta enemmän.

Tuima kirjoitti 02.01.2011 - 23:21

Tällä kertaa anonyymi olen tietenkin minä.