Jaahas, rakas päiväkirja, jossain on vissiin vappu. Ilmapalloja, serpentiinejä, valkolakkeja, kuohuviiniä, juomalauluja, työväenviisuja, hassuja haalareita ja teekkarivitsejä. Meillä on ollut vaan perunasalaattia, nakkeja, kaupan simaa ja muutama munkki. Tippaleipiä ei kukaan ole vielä halunnut syödä. On meillä ollut hauskaakin. Katsottiin Men in Blackin kakkososa. Mopsi oli kiva.

Ennen vappua luin kirjan. Se kertoi kirjailijasta ja toisestakin. Siinä mietittiin kutsumusta. Kirjailijaksi voi ryhtyä kuka vain. Kenestä tahansa ei voi tulla kirjailijaa. Kirjassa oli vähän sivulauseita. Ehkä kirja oli parodiaa. Pelkillä päälauseilla kirjoittaminen on vaikeaa. Siinä kirjailija kuitenkin onnistui. Säkättävä rytmi toimi välillä. Romaanin lukeminen ei silti ollut ilo. Ajattelemisen aihetta se kyllä antoi. En oikein pitänyt kirjasta.

Euroviisuihin valmistautumisen olemme tenavien kanssa aloittaneet vapun myötä myös. Myötänoloutta on tunnettu ja pohdittu mahdollisuutta kieltää viisuissa rumpukoneet. Tosin yksi kivakin laulu on kuultu (vaikka inhoankin noita hattuja, jollaisen tämäkin laulaja on renttukampauksensa päälle asetellut), joten eiköhän näistä ihan tavanomaiset viisut kehity.