No niin, tarina alkaa. Kauan sitten oli elokuvatähti Julia Roberts ja on vieläkin. Julia teki nuorena neitinä suhdemarkkinoilla monta kieppiä ja kaikesta tai ainakin melkein kaikesta olivat lehdet tietoisia, myös täällä kaukana Pohjolassa. Lopulta Julia meni naimisiin miehen kanssa, jonka nimi tuntui suomalaisen korvaan kovin kummalta. Nimi oli Lyle Lovett eikä sellaista nimeä nyt kenelläkään oikeasti voi olla, eihän. Lisäksi lehdet väittivät, että mies oli kovasti kuuluisa laulaja, mutta kuinkahan moni siitä Suomessa tiesi, osasi eräskin naisihminen ihmetellä, hän kun ei koko miehestä ollut mitään kuullut ennen Julian rakkautta ja karkumatkaa alttarille. Ja vaikka tämä naisihminen ei nyt hääppöinen Roberts-fani ollutkaan, ei siis fani lainkaan vaikka pitikin joistakin Julian leffoista, oli hän kuitenkin kovasti kiinnostunut musiikista. Niinpä hän lainasi kirjastosta Lyle Lovettin levyn, vaikka pitikin suurena ihmeenä että mokoma löytyi - joku siis tunsi hepun musiikkia kirjaston hankintaosastolla. Myötähäpeään valmistautuneena naisihminen suoristi essunsa helman, veti villasukat jalkaan ja varasi pari Eppu Normaalin levyä varalle ja alkoi kuuntelun.
Villasukat eivät tosin pyörineet jalassa eikä naisihminen langennut loveen, mutta ei niitä eppujakaan tarvinnut soittimeen laittaa. Lyle Lovettia nainen huomasi kuuntelevansa ihan mielellään vaikkei tullutkaan levyä itselleen hankkineeksi. Levy saattoi olla Step inside this house vuodelta 1998, mutta oli mikä oli, levyllä - ja tuolla Step'llä se ainakin on - oli kappale nimeltä Bears ja karhulaulu teki villasukkanaiseen lämpimän sympaattisen vaikutuksen, samoin kuin perheen pehmokarhuihinkin, jotka innostuivat taputtelemaan pörrötassujaan laulun soidessa ja niinpä Bears, vaikkei ehkä klassikko olekaan, soi tänä viikonloppuna sunnuntain klassikkosoitossa.
Muita mahdollisia eläinlauluja sun muita voi kuunnella täällä villasukat jalassa tai ilmankin.
Sunnuntain PS: Kommenteissa paljastui uutinen. Samoihin aikoihin kun villasukkiin mielistynyt nainen lämmitteli varpaitaan sinisissä sukissa ja naputteli tarinaa tutustumisestaan Lyleen, olikin Lovett livennyt lähemmäksi naista kuin tämä olisi koskaan kuvitellutkaan. Countryheppu ei ollutkaan Texasissa tai Hollywoodissa vaan ihan Helsingissä keikkailemassa. Jotkut muutkin kuin kirjaston hankintaosaston musatyypit olivat selvästi miehestä kuulleet. Omituinen yhteensattuma, mutta sellainen oli ollut miehen musiikkiin tutustuminenkin. Hesarista löytyi jopa haastattelu. Ja nyt nainen pohtii kannattaisiko niitä konsertti-ilmoituksiakin joskus lukea.
Lyle on ihana ja eilinen konsertti oli niin hieno! Meinasi raavaalta naiselta päästä märy, eli itku kun miehet lauloivat niin upeasti ja soittivat vielä kitaroitansakin, ihan kahdestaan ja akustisesti. Tarinasi osui nyt minun sydämeeni :)
Kiitos hienosta sunnuntaiklassikkolinkistä. Ja tarina sen takana.... :)
Minä en ollut koskaan tätä miestä kuunnellut tietoisesti, mutta silti hetken harkitsin eilen lippujen kysymistä viime tipassa, kun huomasin konsertin. Minulla on nääs kantrikausi menossa...
Olen muistaakseni paljastanut jo aiemmin salaisen rakkauteni, countryn. Minäkin harkitsin lähteväni Lyle Lovettin konserttiin, mutta toisin kävi. Minusta tämä on mainiota musiikkia, kiitos valinnasta! :)
SusuPetal, otin aikaisen lähdön klassikoihin, kun piti mennä nukkumaan aikaisin :) Lovett on Wikipedian mukaan myös näyttelijä, joten olet saattanut nähdä hänet jossain roolissa.
Kari, kiitos!
Panu, en ole mitenkään tietoisesti bongannut Lovettin musiikkia elokuvista, mutta voin kuvitella että sopii rainoihin kyllä.
Käpsä, pakko tunnustaa, että multa meni koko Lovettin konsertti ihan ohi eli edes huomannut herran tulleen tänne konsertoimaan, Höh. Mutta kiva kuulla, etä konsertti oli hyvä!
Yaelian ja Vaiheinen, miehellä on oikein mukava ääni ja musiikkia voi kuunnella nautiskellen.
jl, multa konsertti tosiaan meni ohi, mutta Lovettia voisi kyllä kuunnella taas enemmänkin.
Viide rooli, muistan kyllä sinun pitävän countrysta, mutta Lovett ei aina kuulosta peruscountrylta :).
Essu ja villasukat :) Eihän tuosta puutu enää kuin kunnon silkkihuivi päähän ja ruutupöytäliina pirtipöydälle, niin kantritunnelmat ovat täydelliset. Siis, mainio tarina.
Mutta kyllä tätä biisiäkin kuuntelee ihan ilokseen. Hyvin viihdyttävää peruskantria. Pitäisi ehkä tutustua heppuun laajemminkin.
Tuima kirjoitti 07.02.2010 - 15:57
Hannah, Lovettin nimen takaa löytyvällä virallisella sivulla on kivoja videoita, sieltä voi vaikka aloittaa.
Anonyymi kirjoitti 07.02.2010 - 19:31
Kivan kuuloista ja oikeastaan rentouttavaa, tulee hyvälle tuulelle.
Muistan kyllä lukeneeni hänestä ja nimi jäi mieleen Julian ja hänen avioliiton aikana ja annoin silloin itselleni ymmärtää että jonkunlainen kantriheppuli on kyseessä. Karu pärstä jäi myös mieleen.
Nyt kun kuulin musaa niin yllättävän hyvältähän tuo tosiaan kuulosti.
"...So meet a bear and take him out to lunch with you
And even though your friends may stop and stare
Just remember that's a bear there in the bunch with you
And they just don't come no better than a bear..."
Sunnuntai onkin ehtinyt jo moneen blogiin.
Lylesta en ole koskaan kuullutkaan! En muusikkona, enkä varsinkaan Julian miehenä. Mies on kyllä ihan mahdottoman tutun näköinen.
Minä en ollut koskaan tätä miestä kuunnellut tietoisesti, mutta silti hetken harkitsin eilen lippujen kysymistä viime tipassa, kun huomasin konsertin. Minulla on nääs kantrikausi menossa...
Kari, kiitos!
Panu, en ole mitenkään tietoisesti bongannut Lovettin musiikkia elokuvista, mutta voin kuvitella että sopii rainoihin kyllä.
Käpsä, pakko tunnustaa, että multa meni koko Lovettin konsertti ihan ohi eli edes huomannut herran tulleen tänne konsertoimaan, Höh. Mutta kiva kuulla, etä konsertti oli hyvä!
Yaelian ja Vaiheinen, miehellä on oikein mukava ääni ja musiikkia voi kuunnella nautiskellen.
jl, multa konsertti tosiaan meni ohi, mutta Lovettia voisi kyllä kuunnella taas enemmänkin.
Viide rooli, muistan kyllä sinun pitävän countrysta, mutta Lovett ei aina kuulosta peruscountrylta :).
Joo, olen varmaan nähnyt hänet leffassa tai jossain sarjassa, tajuttoman tutun näköinen tyyppi.
Ihan kivalta kuullosti, ja tarinasi, se se vasta oli ihana :)
Lovett on esiintynyt monissa leffoissa, listalta voi tarkistaa onko mukana tuttuja kuvia.
Mutta kyllä tätä biisiäkin kuuntelee ihan ilokseen. Hyvin viihdyttävää peruskantria. Pitäisi ehkä tutustua heppuun laajemminkin.
Nyt kun kuulin musaa niin yllättävän hyvältähän tuo tosiaan kuulosti.
And even though your friends may stop and stare
Just remember that's a bear there in the bunch with you
And they just don't come no better than a bear..."
Hauska tarina! Kiitos karhu-laulukin ihan mukavasti luriteltu.
Kaiken maailman karhujen puolesta, muittenkin ötöjen puolesta!
timbut