Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
14.01.2010 - 17:46


Tänään olen miettinyt sanoja. Sellaisia kuten vatkuli. Ehkä vatkuli tuli mieleeni siksi, että paistoin kotletteja, jotka eivät kyllä olleet erityisen hyviä. Jos minulta olisi kysytty vaikka eilen mitä vatkuli on, olisin sanonut sen olevan jotain epämääräistä lihavanukasta, omituista perinneruokaa, jota tarjoillaan Astrid Lindgrenin kirjoissa, varsinkin Vaahteramäen Eemelissä. Siis sellaista mikä lautaselle lätkäistynä hyydyttää hymyn ja saa miettimään kasvissyöjäksi ryhtymistä.

Aikani sanaa mietittyäni etsin ruokalajista tietoa. Kysehän on ihan tavallisesta pataruuasta, kuvankin löysin. Aika tavalla stroganoffin tyyppinen ruoka siis. Olen hieman pettynyt, ajatuksena Astrid Lindgrenin kirjallisen vatkulin vanukasmaisuus on minusta lähempänä itse sanaa.

Vatkuli toi mieleen paitsi Lindgrenin kirjat myös muutamia muitakin mielikuvitusta kiehtovia sanoja. Sellaisia kuin musliini ja elderberry wine. Jokainen vanhoja tyttökirjoja lukenut on törmännyt musliiniin. Minua on aina mietityttänyt millaista kangasta musliini on. Jotain silkin tapaista, sileää ja viileää? Silkkikankaan arkinen vaihtoehto? Verkon tarjoamien tietojen mukaan musliini on "Ohut, pehmeä ja kevyt, usein painokuviollinen kaksiniitinen villa-, silkki- tai puuvillakangas." Kaksiniitinen?

Ja sitten elderberry wine. Miten kauniisti sointuva sanapari se onkaan. Tosin en tiedä miltä seljanmarjaviini maistuu, en edes tiedä miltä selja näyttää, mutta englanninkielinen sanapari hivelee mieltä ja onhan selja suomeksikin kaunis sana. Pitäisiköhän taas lukea Rauha S. Virtasen Selja-sarjaa ja Sirkka Seljan runoja?

 

SusuPetal kirjoitti 14.01.2010 - 19:33

Sammaleenvihreä musliinimekko puhvihihoilla. Voiko mikään olla sen kauniimpaa, vaikka sellaista ei ole koskaan edes nähnyt?

Vatkuli kuulostaa epäilyttävältä.

Tuima kirjoitti 14.01.2010 - 20:23
Puhvihihainen sammaleenvihreä musliinimekko - se on suoraan vanhasta tyttökirjasta eikä kauniimpaa mekkoa hevin löydy!

Vatkuli kuulostaa epäilyttävältä, mutta ei sitten siltä näytäkään. Vähän samoin kuin samankaltaiselta kuulostava sipatti, jota Risto Räppääjä saa Pakastaja-Elviltä. Kuulosti kauhealta, kunnes tarkistettuani mitä se on tajusin sen olevan kastiketta, jota olen itse tehnyt lukemattomia kertoja, tosin ilman sipulia :).
Hirlii kirjoitti 14.01.2010 - 20:37
Kaksiniitinen kuvaa kankaan sidosta, ja liittyy niisintään jota on hieman hankala selostaa tässä,olen opiskellut aikoja sitten sidosoppia ja hämärästi muistan.

Sammalleenvihreä musliinimekko on pakahduttavan kaunis.
Tuima kirjoitti 14.01.2010 - 22:23
Niisintä :). Lisää kiehtovia ja tuntemattomia sanoja.
Hirlii kirjoitti 15.01.2010 - 15:59
Niisiminen on yksi työvaihe kun loimi laitetaan kangapuihin, niisiessä jokainen lanka vedetään yksitellen yhden (tai kahden) niiden läpi. Muitakin työvaiheita on ennenkuin pääsee kutomaan.
Tuima kirjoitti 15.01.2010 - 19:23
Uusia sanoja itselle vierailta aloilta :). Kankaankudontaa ymmärrän hyvin hatarasti.
Hirlii kirjoitti 15.01.2010 - 20:15
Ei se sen kummempaa ole kuin elämä jota elämme, ja jota "punomme, puramme jälleen" -sanat voivat olla vieraita ;-)
Hannah kirjoitti 15.01.2010 - 20:36
Näistä niisijöistä minä tiedän saman verran kuin mitä liittyy matonkudontaan, ja epäilen, että samasta siinä on kyse. Kaksi- tai neliniitisyys tarkoittaa sitä, montako vahvuutta eli kantavuutta määräävää loimilankaa pujotetaan kangaspuihin, joihin kangas kudotaan. Kudontahan tapahtuu vaakasuunnassa, eli kyse on perusristikon rakentamisesta. Niinpä neliniitinen matto on paljon paksumpi ja vahvempi kuin kaksiniitinen.

Tämän verran tiedän, mutta en ikinä osaisi sitoa kangasta t. mattoa puihin. Se on vaikeaa.

Muuten kyllä tuollaiset vieraat sanat kiinnostavat. Minulle sellainen on mm. "miehusta" - eli naisen leningin rinnusta. Se on jotenkin hassu sana, kun se ikään kuin viittaa miehiin. Ja onhan näitä jaakobinleipä- ja apinanleipäpuita. Enkä edes tiedä, ovatko ne samoja.
Marikki kirjoitti 15.01.2010 - 22:03
Mietin juuri tänään Selja-sarjaa... Ajattelin, että kun tyttäreni tulee vielä syvemmin lukutoukkaikään, lukeekohan hän niitä ja jos, niin kyllä sitten minäkin...
Tuima kirjoitti 15.01.2010 - 22:34
Mulle maton- ja kankaankudonnasta tuttuja ovat loimet, kuteet ja jokunen muu, mutta nämä niisinnät yms. ovat uusia käsitteitä. Paljon kiehtovia sanoja löytyy eri aloilta, sanoja joita voi makustella ja miettiä mitä ne ovat :).

Marikki, vanhat klassikot menevät nykytytöille usein hirveän huonosti. Olen ajatellut hieman tyrkyttää Selja-sarjaa, mutta epäilen, ettei mene läpi. Huoh. Runotytöt, Annat ja Pikku Naiset ovta meidän perheessä tuttuja vain mulle...
Hirlii kirjoitti 16.01.2010 - 01:05
Oon niisinyt ja sitonut aika monimutkaisiakin sidoksia, joka onkin oma taiteelajinsa, sekin. Taitolaji. Mattoloimi ja sidonnat ovat oma lukunsa. Ja riippuu tosiaankin sidonnasta, miten loimi niisitään.

Olen opiskeltuani ja aikani tehtyäni niitä asioita ajatellut, että kerronta, elämäkin on kuin loimi joka "kutoutuu" eräällälailla yhä monimutkaisemmakseksi kankaaksi...

Tuima kirjoitti 16.01.2010 - 13:29
Siitähän teksti-sanakin tulee, kreikan kangasta (tjs.) tarkoittavasta sanasta.
Hirlii kirjoitti 16.01.2010 - 14:21
Tuleeko ! Sepäs onkin mielenkiintoinen tieto. :-)
Tuima kirjoitti 16.01.2010 - 15:15
Jotkut kirjallisuudentutkimuksen suuntaukset ovat nimenomaan verrannaeet tekstejä kankaankudontaan tjs. (Derrida, Barthes, en tiedä). Löysin linkin sanan etymologiaan:
Tuima kirjoitti 16.01.2010 - 15:16
ja se linkki.
Hirlii kirjoitti 16.01.2010 - 15:24
Jäi vähän vaivaamaan tämä "kaksiniitinen", joten yritän puristaa pieneen, jospa tästä ymmärtäisi nekin jotka eivät ole asian kanssa olleet tekemisissä, vaikka tämä hieman hankalaa onkin kun ei pysty havainnollistamaan kuvilla tms.

Se on kangasta joka on kudottu kaksilla niisivarsilla. Jos sidoksena on peruspalttina jossa yksi loimilanka menee aina yhden kudelangan yli ja ali vuorotellen, se kudotaan useimmiten yhdellä niisivarrella (kaksi puutankoa joiden välissä niidet ovat). Jos loimi on erityisen tiheä, käytetään liiallisen hankauksen välttämiseksi (lanka on esim. hyvin ohutta silkkilankaa) suurempaa varsimäärää. Tiheys tekee matostakin "tiukemman" ja siksi myös mattoja saatetaan kutoa useimmilla niisivarsilla.
Hirlii kirjoitti 16.01.2010 - 15:25
He, tuo olikin mainio linkki !
Tuima kirjoitti 16.01.2010 - 17:39
Kiitos, hieman alkaa selventyä!

niin, siellä linissähän sanotaan mm. "the true storyteller, the poet, is a weaver."
Eila Kalpala kirjoitti 24.10.2010 - 00:43
Löysin tämän sivun etsiessäni sanaa villamusliini. Marimekolla oli painettu korkealaatuiseen villmusliinikankaaseen japanilaisen suunnittejan kangas jota sain ostaa siellä työskentelevän tuttavani kautta. Tein siitä vaatteitani 70-luvulla ja äitini käytti niitä minun jälkeeni. Kangas ei rypisty lainkaan -siinä on todennäköisesti silloin käytetty vain parasta kampalankaa, Huomasin että Marimekko on ottanut tämän ihanan kuosin uudelleen käyttöön (nyt ehkä toisella materiaalilla) ja nimikkeellä Auer. Minulla on pieni määrä kangasta jäljellä sekä musta-valkoisena että vaalensinivalkoisena. Laatu on todella ensiluokkaista.
Tuima kirjoitti 24.10.2010 - 00:56
Villamusliini? Siinäpä hyvä lisä kiehtoviin sanoihin :). Heri tulee mieleen jokin raskas kangas, mutta olen ilmeisesti erehtynyt. Ainakin ennen Marimekolla oli hyviä tukevia kankaita, jotka kestivät ja kestivät ja vain pehmenivät käytössä. Enää eivät taida tehdä samanlaisista kankaista, vai tekevätköhän. EIkös Jokapoika-paitakin tehdä nylyisin paljon ohuemmasta kankaasta kuin ennen?
Eila Kalpala kirjoitti 24.10.2010 - 22:40
Marimekon kankaat ovat todellakin aivan erilaisia kuin aikaisemmin. Markiisilaukut olivat paksua ja tukevaa materiaalia - nyt ne ovat velttoja. Tämä "uutuuskuosi" Auer on puuvillaa kun se alunperin oli tuota mainitsemaani villamusliinia. Ehkä sitä silloin tehtiin vain koe-erä, koska en ole koskaan nähnyt sitä kenelläkään toisella. Jokapoika-paidat olivat suosittuja - kaikki taiteilijatkin käyttivät niitä. Koska ne olivat rydikkäästä puuvillasta tehtyjä, niitä käytettiin usein jakun tapaan.
Tuima kirjoitti 25.10.2010 - 00:12
Mua harmittaa, ettei Jokapoika-paitoja enää tehdä paksusta puuvillasta. Onhan ohuellakin puolensa, mutta ne vanhat olivat kuten sanoit, ryhdikkäämpiä.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Profiilikuva ©SusuPetal

 

*******************************

Onko huonoa kirjallisuutta?

Sivut


Site Meter