Tuumailua

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

Tuumailua

Tänään

29.12.2009 - 14:21

Suru vierailee eikä siihen osaa valmistautua.
Suru näyttää hymyileviä kuvia, soittaa rahisevalta levyltä mennyttä naurua, huiluna helisevää puhetta, jonka sanat on aika himmentänyt ja sekoittanut.
Suru näyttää hiljaisia puhelimia, kirjoittamattomia kortteja.
Suru huokaa, puhuu arjesta ja muutoksista, valinnoista joita kaikki tekevät tietämättään.

Suru on. Suru on vaikkei se paljasta väkevyyttään, ei paina kämmentä olalle.

Kategoria: Katkelmia 7 kommenttia Kommentoi

Kari kirjoitti 29.12.2009 - 15:44

Otan osaa. Jos on tarvetta?

Tuima kirjoitti 29.12.2009 - 17:19

Kiitos, on, tosin ihan tuon tekstin mukaisesti.

Hirlii kirjoitti 29.12.2009 - 18:00

Hirmu kauniisti kirjoitettu, surusta, hiljaisesta ja liki huomaamattomasta. Eikä sen vierailuihin koskaan ole valmis, tulee ja menee, pysyttelee hiljaa monta aikaa ja sitten taas se on siinä. Suru, sanaton.

SusuPetal kirjoitti 29.12.2009 - 18:44

Aina läsnä, joskus näkyvämmin, joskus piilossa. Joskus huutaen, joskus hiljaa kuiskaten.

Suru on.

lepis kirjoitti 30.12.2009 - 10:42

Lempeä suru on kaunista. Osanottoni, Tuima.

utukka kirjoitti 30.12.2009 - 23:40

Suru ei voita, ei saa voittaa, se myötäelää, sillä se on tarpeen, rikastaa elämää, vaikket nyt usko. En voi ottaa osaa, vain myötäilen.

Tuima kirjoitti 31.12.2009 - 10:44

Hirlii, SusuPetal, Lepis ja Utukka, kiitos. Suru on joskus kovin hiljaista, mutta silti läsnäolevaa.