Enpä ollut aikaisemmin kuullut. Kalevala kyllä sopii raskaaseen musiikkiin, voimakkaita tarinoita ja tunteita, ihan hyvä yhdistää sitä suomalaiseen heviin.

Kyllä pojat osaa soittaa. Minulle on kuitenkin ollut ylittämätön ongelma yhdistää Kalevala ja englannin kieli, vielä suomalaisten laulamana.

SusuPetal, suomalaisen hevin kai kannattakin etsiä vaikutteita suomalaisesta kansanperinteestä.

Kari, itse asiassa Amorphis ei tässä laula englanniksi Kalevalaa vaan Paavo Haavikkoa, jonka teos oikeastikin löytyy Anselmi Hollon käännöksenä.

Tota tota. Olen hieman Karin kanssa samoilla linjoilla.

Jos pistän silmät kiinni ja kuuntelen tätä kuin ennen kuulematonta biisiä, niin ensimmäinen mielikuva on aika kaukana Kalevalasta. Toki käännöksessä on oma juttunsa, mutta silti... en pääse eroon siitä ideasta, että kokonaisuus kuulostaa samalta kuin mikä tahansa vastaava anglo-amerikkalainen väännös asiasta.

Voin olla väärässä, voin hyvinkin... mutta en vain saa tästä mitään uniikkia.

Nyt biisin loputtua, olen unohtanut sen...

Kävin tässä jokin aika sitten Ateneumin Kalevala -näyttelyssä, jossa opas kertoi Kullervon olleen hahmon, josta ennen vanhaan lauloivat oikeastaan pelkästään naiset, mutta maailma on onneksi muuttunut, niin että ei ole häpeäksi enää raavaalle miehellekään tarttua tähän aiheeseen.

Vaiheinen, olen ilmeisesti lukenut Rauta-aikaa ja Kullervon tarinaa niin paljon, etten kuule tässä mitään peruskalevalaista (mitä se sitten onkin) vaan nimen omaan haavikkoa. laulun sanat ovat yhdestä hyvin keskeisestä teoksen kohdasta. Eclipsen lyriikkoja voi lukea täältä.

Oopee, jos miettii minkälaisten runojen pohjalta Lönnrot Kullervonsa loi, en yhtään ihmettele, että niitä lauloivat pääasiassa naiset. Kullervo (Tuurikkainen kai joissakin kansanrunoissa) ei ehkä ollutkaan, johon miehet olisivat halunneet samastua. Sankaruus on hänen kohdallaan vähintäänkin kyseenalainen määre.

Tuotatuota, tällä orkalla on ehdottomasti paikkansa vaikken fani olekaan. Yksi mikä mua häiritsee ihan aina biiseissään on se, että kitarat on niin korkeelle miksattu ettei oikein kuule mitään muuta. Mutta arvostan oikein kovin :)

Tämä on hyvä ja olen sen ennenkin kuullut, mutta enpä ole osannut yhdistää Kalevalaan. Nytkään en oikein osaa kuunnella noita sanoja, mutta kokonaisuutena hyvä ja tarttuva.

Ihan uutta kamaa ja tietoa minulle. Samaa mieltä kuin SusuPetal: Kalevalan aiheet ja ennen kaikkea Kullervon mielenmaisema mallaavat raskaaseen metalliin.

(Perin musta on myös Aulis Sallisen musiikillinen näkemys Kullervosta, vaikka nykyhevin ja oopperan vertaaminen toisiinsa ei ensi alkuun vaikutakaan järkevältä idealta.)

Pidän tästä Unen talosta, solistilla on hieno ääni. Kiehtova valinta sunnuntaiklassikoksi. Kiitos, Tuima!

Papi, kitaraheviä :)?

Sooloilija, minustakin tarttuva, jotenkin paljon melodisempaa metallia kuin moni muu.

VR, pidän kovasti Tomi Joutsenen äänestä. Hesarissa muuten löytyy Haavikon ja Joutsenen yhteishaastattelu.

Olen tämän kuullut aikaisemmin ja en minäkään tätä olisi osannut Kalevalaan ýhdistää,mutta hyvin näkyy siihen sopivan.Hyvä hevibiisi!

Timbuktussa kyllä tykättiin, vaikka lopulta kaivauduttiinkin hiekkaan....

Biisi on tuttu ja hyvä. Mutta yllättävä veto sinulta, Tuima. Jos nyt ei lasketa tuota Kalevalaista juonta mukaan ;)

Tosiaan, lepis vei sanat suustani: odottamaton valinta sinulta. Kalevala-johdattelusi ja perustelusi voisi viedä pitemmälle sikäli, että voisi kysyä, mitä tarvitaan klassikkouteen. Minusta ainakin ilmaust "klassikko syntyessään" on suoraan sieltä ja poikittainkin vielä. Eiköhän klassikkoon liity jonkinlainen ajallinen etäisyys. Niin ainakin minulla. Toki voi sanoa, että joku on vaikka kulttiklassikko, mutta kyse on eri ilmiöstä kuin pelkässä klassikossa.

Ai niin, tuo biisi. En oikein jaksa. Monet kerrat on radiosta kuultu, mutta sekään ei ole syynä. Amorphis on kiinnostava juuri Kalevalan vuoksi. Musiikki ei nappaa.

Yaelian ja timbuktulaiset, kiitos :)

Lepis ja Tommi, kyllä minäkin heviä kuuntelen pienessä määrin ja nimenomaisesti tätä Amorphiksen levyä juuri Haavikko- ja Kullervo-kytkennän vuoksi.

Tommi, en käsittääkseni ole kirjoittanut mitään "klassikko jo syntyessään" enkä väitä Haavikon teosta klassikoksi. Sen sijaan Kalevala on jonkun sortin klassikko - ajallinen etäisyyskin lienee riittävä :) - ja kirjallisista suomalaisista klassikkohahmoista Kullervo lienee yksi keskeisimpiä ja nimenomaan Kullervohan oli kierosti tämän kertainen klassikkovalintani.

Tuima hyvä, en suinkaan tarkoittanut, että olisit klassikosta kirjoittanut tapaan, jonka esitin. Se oli vain esimerkki yleisesti käytetystä ilmauksesta, jossa on sana 'klassikko'. Kai halusin herättää meitä kaikkia vain ajattelemaan, että "kaikki" eivät kenties olekaan klassikoita. Klassikkoa kun käytetään turhan helposti samaan tapaan kuin adjektiivia legendaarinen...

Kalevala on klassikko, tietenkin. Valintasi perustelu oli oivallinen, minkä mainitsinkin, mainitsinhan? Tarkoitus ainakin oli. Ja on hienoa, että klassikkovalinnoissa on erilaisia perusteluja. Olemmehan mekin erilaisia.

kitaraheviä ei tule nykyään enää juuri ollenkaan kuunneltua, paitsi vahingossa radiosta, joten amorphis ei ensiajatuksena sytyttänyt, mutta kuulostikin kuunneltuna yllättävän melodiselta eikä siis yhtään hullummalta. sanoitukset menivät tosin hieman ohi, kun ei tuo äänentoisto läppärissä ole maailman paras..

Tommi, legendaarinen, historiallinen, klassikko - sanoja joista en periaatteessa niin kovasti välitä. kaksi ensimmäistä ovat nykykäytöissään latistavia, tätä olemme tainneet ennenkin pohtia. Klassikko on aidosti hankala sana, koska siihen liittyy paitsi yleisyys myös yksityinen näkemys. Minun klassikkoni ei ole sitä jollekin muulle, toisen valinta (klassikkoelokuva!) saa minun kulmani nousemaan. Joten ajattelutökkäyksesi oli aivan oikeaan osuva.

Näissä sunnuntaiklassikoissa minua ilahduttaa se miten monista suunnista ihmiset musiikkivalintojaan lähestyvät. Viime iikolla taisit itse kirjoittaa juuri siitä, miten hauskaa on se, että sunnuntaisen kierroksen aikana joutuu / pääsee kuuntelemaan kaikkea sitä, mitä ei muuten ehkä kuuntelisi. Rikkaus myös minusta (ja molemmat tämän sunnuntain bändivalintasi menivät minulla jo varaukseen, Temple of dogia voisin kuunnella ihan vaan Vedderin vuoksi vaikken esim. Pearl Jamia juuri kuuntelekaan).

Juanita, tämä onkin melodista - osa muusta levystä on paljon raskaampaa.

Taidat saada pian Yläviidennes-aiheista sähköpostia, ellet ole vielä saanut.

Tuima kiittää Yläviidenneksen herroja :)

kiva

hirrveee !!!!