Mössö on epämääräisen näköistä lähes sosemaista ruokaa, jonka ainesosia ei näe päälle päin kovin helposti. Tiedän mistä puhun, koska kokkaukseni näyttävät usein mössöltä. Ainakin miehen mielestä. Ensimmäinen hänelle tekemäni ateria kirvoitti kommentin ”Where’s the beef”, vaikkei mies pihvejä syökään. Mies siirtyikin pikaisesti takaisin voileipiin. Vuosien kuluessa mies on tosin alkanut syödä mössöä napisematta ymmärrettyään, ettei parempaakaan ole aina tarjolla. Hänestä on myös kehittynyt ihan kohtuullinen mössömaisteri itsestäänkin.

Aloin miettiä mössön olemusta luettuani Kirstin kasvisravintolakokemuksista. Omien kokkausteni vuoksi en pidä mössöä vauvojen ja vanhusten ruokana, mutta tiedän erinäisiä rajoituksia tämän helppotekoisen ruuan nauttimiselle.

• Tomaattipohjaista mössöä ei kannata syödä valkoisen T-paidan tai juhla-asun kanssa, ei myöskään valkoiselta pellavaliinalta.
• Riitaisen mössön syöjän ei kannata paiskata haarukkaansa lautaselle.
• Jouluaterialla mössön rinnalla kannattaa olla vaihtoehtoja, vaikka joululaatikot sinänsä jo ovat mössön sukulaisruokaa.
  
• En halua syödä mössöä katsellessani Frendejä, koska pizza sopii sarjaan paremmin.

En myöskään halua syödä sitä ravintolassa, koska haluan tietää mitä mössö sisältää ja kotitekoisestani kykenen ainesosat luettelemaan. Ravintolassa haluan useimmiten syödä hyvän pihvin, koska en itse osaa paistaa niitä. Pihveistäni tulee ylikypsiä ja sitkeitä, koska minulla ei ole hermoja paistaa niitä tarpeeksi lyhyttä aikaa.

Ravintoloissa olen muuten huomannut erään sukupuoleen liittyvän ennakkoasenteen. En ole tainnut käydä monessakaan ravintolassa, jossa miehen ja minun annokset tuotaisiin oikeille tilaajille. Tilaamani pihvi asetetaan yleensä miehen eteen ja miehen ruuat tarjoillaan minulle, mies kun suosii naisellisempaa ruokaa. Tarjoilijat eivät tätä hoksaa, vaikka olisin itse sanellut tilaukseni. Omituinen juttu, jota en vuosien varrella ole oppinut ymmärtämään.

Mutta mössö. Mössö on kotiruokaa, sitä osaa lähes jokainen valmistaa ja parasta on se, että mikä tahansa ruoka muuttuu taitavissa käsissä mössöksi. Mutta ravintolaruokaa se ei ole. Ei edes kasvisravintolan.

Ja lopuksi Tuiman taattu mössö -resepti:

Kuullota pilkottuja sipuleita ja porkkanoita öljyssä. Jos haluat ehdottoman ohittamatonta mössömäisyyttä, lisää mukaan kesäkurpitsapaloja. Herkkusienet sopivat myös, samoin suikaloitu kaali (kaali ja herkkusienet eivät välttämättä sovi samaan mössöön). Lisää tomaattimurskaa, hyllyltä löytyviä mausteita (pippurit, basilika ja oregano sopivat erityisen hyvin; jokerina käytän sipulijauhetta) sekä valkosipulia. Tomaattimurskan sijasta voi käyttää tuoreita ja kaltattuja tomaatteja, valmista tomaattikastiketta tai kaikkia yhdessä. Hauduta miedolla lämmöllä, mitä kauemmin haudutat, sitä vähemmän al dente porkkanat ovat ja sitä mössömäisemmäksi ruoka muuttuu. Nautitaan sellaisenaan tai pastan tai riisin kanssa, annoksensa päälle voi raastaa juustoa tai sekoittaa mukaan lusikallisen smetanaa tai ranskankermaa. Tähteeksi jäänyt mössö maistuu kylmänä ruisleivän päällä.