Kaunis kokonaisuus tämä runo. Särkyykö se vain, lasi, vai tarvitaanko särkemiseen väline, käsi.
Tuima kirjoitti 29.11.2008 - 21:07
Minä ajattelin, että suru rikkoo lasin ja päästää irti vaiettuja asioita, ikään kuin lasi olisi ollut seinänä. Mutta runonhan voi tulkita miten vain.
Mitäs sirpaleiden jälkeen.
Hyvä runo.
vetelä lasimassa
keltaisena hehkuen
odottaa vielä
muotoaan
puhltajamestarin
otteessa
vasta
jäähtyminen tuo
särkyvyyden
Utukka, lasi ei tosiaan jousta.
John, kumpi vain, lukijan mukaan. Jälkeen? Ehkä uudenlainen eheys?
Puujalka, kiitos kauniista runosta - jäähtyminen ja jähmettyminen tuovat särkyvyyden.
Elvis, muutoksen jälkeen se on parempi. Osasit tarttua siihen sanaan jota mietin eniten ja johon en ollut tyytyväinen. Kiitos :)