Mistä sinulle tulikin mieleen laittaa tämä Bette Midler, jännä juttu! Katsoin joskus 80-luvulla tv:stä tätä Betten showta.
Bette tekee nykyään hyviä, puolikomediallisia elokuvarooleja, lähinnä äitirooleja. Hänessä on aina ollut karismaa, sähäkkyyttä ja ennenkaikkea herkkyytä. Mutta itseironia ja musta huumori ovat hänessä parasta. Hän on osaa kiteyttää naisen elämän yhteen hyvään tarinaan niin, että yleisö nauraa kippurassa, mutta samalla vähän itkeekin.

Bette on aivan uskomaton komedienne ja laulajana parempi kuin koskaan on kredittiä saanut. Mutta miten tämä versio Rosesta kuulosti nyt jotenkin pliisulta, lieneekö tuo liveshow tai jotain. Muistan paljon voimakkaamman tulkinnan leffan soundtrackiltä.

No on se Bette ihku ;)

Sooloilija, määritelit Betten juuri sellaisena kuin minäkin hänet koen. Nautin suuresti hänen elokuvarooleistaan, vaikkeivat elokuvat välttämättä niin ihmeellisä olisikaan.

Lepis, eihän tämä tulkinta huippu olekaan, mutta muuten Bette osoittaa tässä esiintyjätaitonsa - huumoria, yleisön huomioimista ja herkkyyttä. Ja ne korkokengät! Minusta Bette on supernaisellinen, kun hän köpittää aina korkkareissa. Ja on se vaan aika ihana :)

Hieno! En ollut kuullut enkä nähnyt ennen, mutta Midler osaa ottaa yleisönsä niin, että tätä jää seuraamaan. Tosin tuon valaistusmestarin voisi lähettää johonkin pimeään koppiin miettimään pimeyden syvintä ydintä.

Tunnustan auliisti kuuluneeni jo yli 20 vuotta Bette Midlerin faneihin. Alun perin sain tietää hänestä gay-ystävieni kautta, heille Midler on ikoni.

Itse pidän eniten Bette Midlerin huumorista. Erityisesti alkuaikojen lavashow-esityksissä, joista on - onneksi! - säilynyt taltiointeja, hänen rohkea (itse)ironiansa ja paikoin jopa hurja räävittömyytensä tulevat terävästi esiin.

Mutta Midlerillä on, kuten parhailla artisteilla aina, kääntöpuolensa: sensitiivinen ja herkkä taiteilija, jonka tulkinnoissa tuska iskee suoraan selkäytimeen.

Mahtava valinta, Tuima!

Hauska jos pääsin yllättämään, HannaH :) Joo, valaistusmestari valoisuusoppiin - ehkä se paikanpäällä näytti paremmalta.

Viides rooli, en minä mitenkään usein kuuntele Midlerin musiikkia, tämä on yklsi suosikeistani. En ole koskaan ihmetellyt Midlerin suosiota homopiireissä varsinkin kun miettii hänen persoonastaan välittyvää kuvaa ja lavashow'taan, josta minulla tosin on vain hatara käsitys.

Löysin juutuubista Bette Midlerin uran alkutaipaleen ohjelmistoa oivasti kuvaavan pätkän. Siinä Midler näyttäytyy paremminkin stand up -koomikkona kuin laulajana. Mutta mikä ote hänellä onkaan yleisöönsä!

Pieni varoituksen sana lienee paikallaan: osa sketseistä on räävittömiä eikä taustakuorokaan ole sieltä tavallisimmasta päästä... Klippi paljastaa samalla viehtymykseni huonon maun mestareihin. ;-)

Hurjaa meininkiä on luvassa tuolla ---> http://hk.youtube.com/watch?v=AgPPkP5CWN0

Taustakuorohan on todella huomiota herättävä :) Ja Midler on jo tuolloin osannut ottaa yleisönsä. Olen nähnyt myös tuubissa videon, jossa hän ilmeisesti syyskuun iskujen muistokonsertissa tjs. sellaisessa itkettää yleisöä ja katsojia laulamalla Wind Beneath My Wings - matka tuosta 1976 vuoden klipistä on pitkältä vaikuttava ja asukin aivan eri, mutta ehkä maneereista huolimatta ote yleisöön huikea, vaikka yleisö tietenkin laulun kuluessa suree omaa suurta suruaan, jolle laulu antaa sanat.

Oma klasikko jäi tältä pyhältä, ja nyt vasta illalla klassikkojen pariin.

Bette on klassikoiden queen ! Tämän biisin ja kokoelmallisen muitakin sain (huom) kasettina 1990-luvun alkupuolella ystävältäni. Tämä biisi eritoten on mielestäni eräs parhaimpia rakkaus \\\"tutkielmia\\\".

On tämä nätti, mutta Bette ei oikeastaan ole koskaan ollut minua lähellä. Olisi ehkä pitänyt tutustua paremmin, hieno ääni hänellä on.

Hirlii, täällähän on paljon Bette-faneja - ja Karin kommentista päätellen hän vetoaa täällä vain naisiin :)

Kari, käy kurkkaamassa Viidennen roolin jokunen kommentti ylempänä linkkaamaa klippiä vuodelta 1976. Et ehkä pääse lähemmäksi, mutta se on ihan erilainen esitys kuin tämä.

Pitää tässä vielä muistuttaa: ensi keskiviikkona 3.12 k.d.lang ilta, ainakin täällä ja omassa blogissani. Mukaan saa tulla.

Minun Bette- suosikkini löytyy Tom Waitsin albumilta I never talk to strangers...

Joo, täällä jo mietin mitä valitsisin :)

Äijä, aivan vieras, pitääkin etsiä käsiin.