Pitkästä aikaa luin riemastuttavan kirjan. Sellaisen, jolle voi hihitellä bussissa, jonka parissa jugurttilusikka pudottaa sisältönsä rinnuksille ja jonka luettuaan ei kykene tarttumaan vakavalla naamalla yhteenkään elämäntapaoppaaseen (joita tosin en muutenkaan lue) eikä sfäärejä kurottelevaan pseudopsykofilofiseen romaaniin (mitä sitten lienevätkin ja joita joka tapauksessa en muutenkaan lue).

Pauli Kohelon romaanista on siis kyse. Ohessa tilinumeroni (Kustannusosakeyhtiö Siltala 2008) on mainio kielellinen ilotulitus, joka tönii sanallisesti ja ajatuksellisesti kaikenlaisia elämäntapaoppaita aforismeineen ja itsekehupuheineen. Tutun Desmond, Kleinin Naomi, Saarisen Esa, Himas-Pekka ja Kaiken Olevainen ovat vain osa kirjan nimenpudotuspeliä, unohtamatta tietenkään tämän henkistyneen ristijärveläisen metsurin ja kirjassa nimellään esiintyvän Pauli Kohelon ja vaimonsa Paulan naapureita Suhosen veljeksiä. Kirjailija rinnastaa yleväksi katsottuun arkisia tapauksia ja esineitä, viitteitä Bilteman luetteloihin, sponsoreihin ym. Teoksen ajatukselliset kuperkeikat ovat hillittömiä ja useimmiten ennalta-arvaamattomia.

Kuka Kohelon takana luuraileekaan (olen taipuvainen epäilemään Hotakaista, kielenkäytössä ja huumorissa on niin paljon samankaltaisuutta että Matti Mäkelän arvaus on vähintäänkin valistunut), hän on taitava kirjoittaja. Kirjailijanaama henkistyneillä peruslukemilla kirjoitettu opus, joka saa lukijan etsimään Itseään naurun ja hilpeiden oivallusten kautta.

Lukusuositus: sopii harmaisiin iltoihin myös ääneen luettavaksi, ruokatunnin jälkiruuaksi, tylsän kokouksen kohtaa Muut asiat ja bussimatkojen piristykseksi (jos ei piittaa kanssamatkustajien sivusilmäyksistä). Naurunpyrskähdysvaaran vuoksi lisukkeiksi suositellaan villasukkia mutta ei juomia (eikä varsinkaan marjajugurttia).