Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
05.11.2008 - 21:21


Unessa puhun sisarelleni. Unessa kysyn kaikki ne kysymykset, jotka päivällä kilpistyvät hänen ikkunaa kohti kääntyneisiin kasvoihinsa, hiusten verhoon ja posken muuriin. Sisareni kylki on kielto.

Unessa kerron hänelle valkovuokoista tuomen alla, kurasta tien laidassa, jäiden lähdöstä, takapellon yllä kaartuvan taivaan sinisyydestä. Unessa sisareni silittää liinan pitsiä.

Hän ei vastaa.

Minä näen tätä unta sisarestani

hänen kasvonsa pyöristyvät hymystä hän ei näe minua hän tanssii hän tanssii joen rannassa hän tanssii joen selälle vesi on noussut sillan yli sisareni tanssii lähelle virtaa hän tanssii virran päällä virta vie kohti toista rantaa keskellä hän kääntyy katsoo suoraan minuun katoaa

 

Leijonainen kirjoitti 06.11.2008 - 12:07
Unenomainen, kaunis mutta surullinen tarina. Mutta suru ei ole tuttua maallista surua, koska sisar lähtee tanssien ja katsoo - kerrankin.
Hannah kirjoitti 06.11.2008 - 13:22
Omistuspäätteet perheenjäsenissä tekevät välillä kipeää, koska ne on valettu myös velvollisuuksista.
Surullinenhan tuo on, mutta välillä on tanssittava vieraiden teille ja hylättävä omistuspäätteet.
Hannah kirjoitti 06.11.2008 - 13:26
Pakko lisätä, tuollaisia kuvia, ajatuksia tarinasi loi. Ei persoonallisesti, vaikka sen pitäisi olla selvää, eikö vain?
Tuima kirjoitti 06.11.2008 - 13:31
Leijonainen, ei kovin maallista mutta surullista, hyvin tavoitit sen mitä hieman hainkin.

HannaH, enpä ajatellut omistusliitteitä niin tarkasti, mutta kommenttisi saa miettimään tarkemmin, kiitos, hyvä huomio ja sopii tähän kyllä. Ja ei, ei persoonakohtaista, se on aivan selvää.
Hirlii kirjoitti 06.11.2008 - 19:20
vaikuttava. tosi vaikuttava, vahvat kuvat.tämän illan tuikkiva tähti.
mariar kirjoitti 06.11.2008 - 21:38
Vaikuttava.

Viimeisen kappaleen näkisin mielelläni kursiivilla tai muutoin aseteltuna muun tekstin suhteen vaikkapa sisennetyksi (esimerkiksi paperijulkaisussa siis).

Ensin viimeinen säe/kappale hiukan häiritsi, mutta sen loppuun päästyäni huomasin välimerkittömyyden "oikeutetuksi", paremman sanavalinnan itseltä nyt puuttuessa.

Jälleen hienoa tekstiä. Näitä kyllä lukisi paperiltakin. Kirjasta. Runokirjasta.
Tuima kirjoitti 06.11.2008 - 22:25
Hirlii, kauniisti sanottu, kiitos.

Mariar, kursiivi voisi toimiakin paremmin, taidanpa koettaa. Kiitos vinkistä! Aluksi lauseiden väleissä oli pilkut, mutta poistin ne saadakseni paremmin unimaisemman ja virtaavamman vaikutelman. Niin, mikähän kustantaja bongaisi blogini :)?
tuulisuoja kirjoitti 07.11.2008 - 11:51
Kadonnutta sisarta / sisaruutta olen minäkin usein etsiskellyt. Tavoitat tekstissäsi hienosti tämän etsinnän, josta en itse ole ollut varma, etsinkö unessa vai valveilla. Onko sisar tavoitettavissa? Onko sisar minun Toinen Puoleni? Kuka hän on? Missä hän on? Miksi kaipaan häntä?

P.s. Prosperolla on haasteellinen kilpailu, johon toivoisin Sinun osallistuvan, paljon kun luet:
http://paavo.vuodatus.net/blog/1625742

Tuima kirjoitti 07.11.2008 - 13:19
Vaikeita ovat Prosperon näytteet...
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Profiilikuva ©SusuPetal

 

*******************************

Onko huonoa kirjallisuutta?

Sivut


Site Meter