Rakas päiväkirja,

tänään olen nauttinut väreistä - polkiessani läpi aamun harmauden siellä täällä pilkottavat keltaiset ja oranssit lehdet olivat kuin pieniä aurinkoja ja ilonsoihtuja, jotka levittivät lämpöä ympärilleen ja joiden takana harmaa hohti hopeana. Nautin väreistä myös työpostin viesteissä ja kampaajan peilin edessä. Kotiin tulin kaupan kautta, läpi kaiken kastelevan tihkuisen sateen ja kovan tuulen, maidot ja mehut tarakalla hölskyen. Tihku etäännytti äänet, himmensi värit, mutta silti - värit olivat läsnä, aavistuksina pensaiden lehdissä, kuusten vakaassa vihreydessä.

Illan olen saanut yksin hallita stereoita. Olen etsinyt hyllystä kauan soittamattomina olleita levyjä - W. B. Yeatsia laulettuna, Jimmie Rodgers -tribuutteja, Mary Chapin Carpenteria, Me Naisia, Amorphista ja Véronique Sansonia. Olen kuunnellut levyiltä pelkästään suosikkejani, kovaa ja moneen kertaan. Rentouttavaa.