Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
08.05.2008 - 11:59



 


Minulla on vahvat kädet, valo leikkii rystysilläni.
Osaan lypsää ja pestä pyykkiä, kauhasta otan tiukan otteen.
Niskaani ei paina nöyryyden ies kun katson sormieni leikkiä neulan ja langan kanssa.
Minä olen tässä.

Joskus – kun valon reunoilla on utua –
astun hiljaiseen huoneeseen.
Annan katseeni kaartaa yli pellon ja järven, yli metsän tummanvihreän viivan.
Olen kahden maailman leikkauspiste
mutta se toinen on salattu ja vain minun.

Räsy on aina käden liikahduksen päässä.
Porttina takaisin tähän.

*************************************

Runotorstain haasteena Henri de Toulouse-Lautrecin maalaus La Blanchisseuse (The Laundry Worker).

 

Isopeikko kirjoitti 08.05.2008 - 12:21
Runollinen tulkinta, sanojen kuvaama kuvatunnelma :) Mietin mistä tuli tuo kahden maailman leikkauspiste, se toimii kuin pyörän akseli.
SusuPetal kirjoitti 08.05.2008 - 12:35
Lohdullista, että on olemassa tuo toinenkin maailma, ettei kaikki ole vain suorittamista, toimittamista, räsy käden ulottuvilla.
Tuima kirjoitti 08.05.2008 - 13:05
Isopeikko, mistä lienee tullut. Yritin tavoittaa kahta maailmaa, jossa runon nainen on, ne molemmathan ovat hänessä vaikka arkinen, ympäröivä maailma ei siitä toisesta mitään taida tietää.

Susu, aika monella se toinen maailma taitaa olla, on se sitten haavekuva tai käsityö, kirjoittaminen tai jokin muu.
puujalka kirjoitti 08.05.2008 - 15:09
Tavoitat mielestäni hyvin pyykkärin elämään kuuluvan nöyristelemättömän tunnelman ja mielensisäisen maailman.
Sirokko kirjoitti 08.05.2008 - 15:33
Osasit hienosti laittaa sanoiksi maalauksen tunnelman. Runossa ei haikailla vaan unelmointi on hyvin hallitusti sallittu poikkeama päivärutiinista, vahva nainen ei vAstuutaan pakene, Upea loppusäe.
Iines J kirjoitti 08.05.2008 - 17:02
Arkinen aihe, mutta hienoa runoutta!
Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti 08.05.2008 - 17:31
Aluksi käsitin piiaksi, mutta lopulta aloin empimään.
Muskeli-Netta kirjoitti 08.05.2008 - 17:48
Minua kiinnostaisi päästä kurkistamaan tuota salattua, pmaa maailmaa.
aimarii kirjoitti 08.05.2008 - 20:20
Arjesta haaveisiin on vain mielen pituinen matka. Se portti siinä välissä.
Hallatar kirjoitti 08.05.2008 - 21:12
Ihana.
Arjen kauneutta. =)

Tuima kirjoitti 08.05.2008 - 22:51
Puujalka, kiitos, juuri tuon mielensisäisen maailman halusin mukaan.

Sirokko, juuri hallittu poikkeama, ei mikään tempautuminen. Loppusäkeissä pitää vielä miettiä, onko kahden vikan säkeen välinen piste tarpeen.

IinesJ, hämmentynyt kiitos :)

Susinen, en kyllä ajatellut piiaksi, pikemminkin emännäksi, mutta lukijahan tulkitsee tavallaan.

MN, "oman maailman" voi jokainen päättää itse. En tiedä onnistunko minäkään runon naisen omaan maailmaan kurkistamaan.

Aimarii, kauniisti sanottu ja niin totta.

Hallatar, kiitos:)
Timo kirjoitti 08.05.2008 - 23:47
Hyvin kuvaan sopiva tunnelmallinen runo!
Sirokko kirjoitti 09.05.2008 - 02:30
Minä tykkään siitä portin edessä olevasta pisteestä. Se antaa oman arvonsa ja vahvuutensa kummallekin säkeelle. Mutta makuasia, ei se sisältöä muuta.
Tuima kirjoitti 09.05.2008 - 07:01
Kiitos, Timo :)

Sirokko, antaa sitten pisteen olla. Onhan se ehkä pienen tauon merkkikin.
tanssiva harmaa pantteri kirjoitti 09.05.2008 - 11:36
Aivan huikean ihana. Pidän tästä runostasi tosi paljon. Kiinnitit huomiosi tuohon voimakkaaseen käteen ja runosi lähtee siitä... voimakas tekevä ihminen, jolla oma yksityinen maailma. Näin se pitää ollakin. Näin on ollut ennen, mutta onko tänään.
jl kirjoitti 09.05.2008 - 17:15
Kaunis runo, antaa ajattelemisen aihetta :)
Tuima kirjoitti 09.05.2008 - 18:13
Pantteri, kiitos :) Käteen kiinnitin huomiota, vaikka taulussa on paljon muutakin, mistä pidän paljon,

jl, kiitos:)
utuinen kirjoitti 09.05.2008 - 19:38
Paljon ilmaiseva runo! "Räsy" palauttaa unelmista todellisuuteen. Pidin runostasi! Meillä kaikilla räsy, ehkä montakin.
Tuima kirjoitti 09.05.2008 - 19:44
Niinpä meillä taitaa olla ja niin sen varmaan pitää ollakin. Mukavaa, että pidit :)
Piatta kirjoitti 10.05.2008 - 10:25
Tuo ilmaisu "kun valon reunoilla on utua" on tosi hieno. Siinä välittyy itse lauseesta monta tunnelmaa ja ajatusta (:
Maaretta kirjoitti 10.05.2008 - 12:31
Toisesta menneestä naisten maailmasta tähän nykyiseen ei ole niin pitkä matka kuin luulisi.
Obeesia kirjoitti 10.05.2008 - 18:56
Vaikuttava runo!
Tuima kirjoitti 11.05.2008 - 00:12
Kiitos kommenteista, Piatta, Maaretta ja Obeesia!
mehtäsielu kirjoitti 14.05.2008 - 20:10
"Olen kahden maailman leikkauspiste" tuo on aivan upeasti muotoiltu teema tähän kuvaan. Kun katsoo ulos, katsoo samalla sisään, niinhän se menee. Kiinnitit huomioon käsiin, tosiaan ne olivat hyvin tärkeät, kun kaikki tehtiin käsin. Vahvoilla käsillä oli kysyntää
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Profiilikuva ©SusuPetal

 

*******************************

Onko huonoa kirjallisuutta?

Sivut


Site Meter