Entäs loma? Lomaileeko kirjan kanssa työtä tekevä kuitenkin kirjan kanssa?
Mutta peruspalveluihin lukeutuvista töistä ei sittenkään pahimmasta päästä, sanoisin.

Lomailee kirjan kanssa. Silloin vain yrittää lukea pääsääntöisesti kaikenlaista itse valitsemaansa. Ja ei, ei todellakaan pahimmastä päästä, pikemminkin päinvastoin. Välillä vain hieman hermostuttaa, kun työ sanelee pitkälti sen mitä lukee, omiin yllätyslöytöihin ei ole niin paljon aikaa kuin toivoisi. Samoin minua kiusaa se, että useinon monta kirjaa kesken, se ei ole ollenkaan oma tyylini lukea. Eli työ vaikuttaa kirjavalintoihin ja osin ehkö tapaan lukea. Tämä kaikki saa myös pohtimaan, mitkä kirjat oikeastaan ovat minulle mieluisimpia, mikä on minun "genreni" :)

Niin, mutta sehän onkin ylellisyyttä, että saa lukea yhden kirjan kerrallaan. :)
Tai saa tietysti, mutta aikaa kaikkeen mikä vetää puoleensa on mahdotonta löytää kylliksi. Vaikka myönnäkin todeksi, että hyppelehtivä lukeminen ei ole ihan oikein kirjaa kohtaan, koska silloin pieni osa "kokonaistunnelmasta" jää tavoittamatta.

Mutta jos tarkoitat omaa genreä ei-ammatillisesti vapaasti valittuna, niin onko sillä väliä ellei tavoittele friikkiyttä? Tietysti, jos haluaisi tehdä väitöskirjan, niin sitten...

Ei sillä sinänsä ole väliä, kannatan monipuolista lukemista ja monimuotoista kirjallisuusnäkemystä, mutta usein moni sellainen kirja, jonka luulisin kiinostavan minua jää lukematta, koska aikaa sille ei ole. Toisaalta, nämä ovat aina valintakysymyksiä ja voin sentään ammattikirjallisuutena lukea romaaneja ja lastenkirjallisuutta :)