Tuumailua

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

Tuumailua

En sanonut ja sanoin

15.01.2008 - 23:26

Miksi en sanonut

maailmassa puhaltaa aina vahva tuuli,

joka hajottaa sumun silmien edestä

ja tuo raikasta ilmaa tunkkaisen tilalle?

Sanoin

ei maailma ole pelkkää silkkiä,
ei elämä puettu vain samettiin.
Ei, sinä huusit, en suostu.
Katkoit putket ja siteet,
puit yllesi silkin ja sametin.

Astuit laulun tielle

enkä minä nähnyt sinua enää.

Haalistuiko silkki, kuluiko sametti?

Nyt tiedän

ettei maailma ole vain pehmeä ja sileä,

mutta sitä en sano.

Hyräilen.

maailmassa puhaltaa aina raikas tuuli

Kategoria: Katkelmia 11 kommenttia Kommentoi

sivuaskel kirjoitti 16.01.2008 - 06:18

Tykkäsin. Maailma ei ole pehmeä eikä sileä, mutta maailmat maailmassa voivat sitä olla.

(Kiitos kommentistasi. Laitoin kakkosversion :) Jos olisi hetkien välejä enemmän, tai että ne olisivat leveämpiä, voisi ehkä saada tiivistetympää aikaiseksi.)

Tuima kirjoitti 16.01.2008 - 07:36

Kiitos, Sivuaskel. Ja sinun runosi tosiaankin soi tiivistettynä paremmin - kumpa osaisikin hioa tekstejään pelkistetyiksi, jotka samalla sanovat paljon.

Marikki kirjoitti 16.01.2008 - 07:44

Ihana teksti, Tuima!
Sopii tähänkin päivään; jospa en etsikään silkkiä ja samettia... täällä puhaltaa tuuli!

Tuima kirjoitti 16.01.2008 - 08:34

Niin kuin Sivuaskel sanoi, maailmat maailmassa voivat olla silkkiä ja samettia, se kannattaa pitää mielessä. Ja tuuli, uskon että se puhaltaa aina :)

Katili kirjoitti 16.01.2008 - 12:37

Jotain osuvaa tuossa silkkiin ja samettiin vaihtaneen pois lähdössä ja sen jälkeen puhaltaneessa raikkaassa tuulessa.

Tommi kirjoitti 16.01.2008 - 13:13

Minä sanon tähän, että sylillisen tuulivoimaloita tahtoisin kerrallaan... Tuuli puhaltaa pahan(kin) pois tieltään, mutta tunkkaisekin voi käyttää hyväksi.

Elina kirjoitti 16.01.2008 - 17:21

Olipas kauniisti ja rehellisesti kirjoitettu. Totuus on usein muuta kuin haluaisi sen olevan. Joskus on vaikea uskoa, että silkki voi hangata ihon verille. Eikä sametti aina lämmitä. Silti. Silti on paljon pehmeääkin.

Fredrika kirjoitti 16.01.2008 - 17:28

Runosi toi mieleen Tapio Rautavaaran aikoinaan esittämän "Kulkuriveljeni Jan" -laulun - sen josta Sir Elwoodin Hiljaisilla väreillä on nuorempi sovitus. Siinäkin tanssitaan ja lauletaan maailmalla, aikansa. Ja mitä pitemmälle ajattelee, sen enemmän linkityt kirjallisuuteenkin... että jatka vain, hyvällä radalla olet.

Tuima kirjoitti 16.01.2008 - 18:10

Katili, ehkä silkin ja sametinkin tiellä puhaltaa raikkaita tuulia, toivottavasti.

Tommi, tunkkaista voi hyödyntää, mutta kyllä niitä tuulivoimaloita tarvitaan, joskus sylillinen,joskus enemmän tai vähän vähemmän.

Elina, kyllä, paljon on elämässä pehmeää, se pitää pitää mielessä koko ajan.

Fredrika, jätin ainoan tietoisesti kirjallisen viitteen pois. Tosin kirjoituksen lomassa päässäni soi "maailma se on kuin silkkiä vaan", johon Tommikin taisi viitata kommentissaan. Linkitys kirjallisuuteen, painavasti sanottu, hui.

Memu kirjoitti 16.01.2008 - 22:15

Pidän tästä.

Tuima kirjoitti 16.01.2008 - 22:28

Kiito, Memu :)