- Olen kirjoittanut ja lähettänyt joulukortit. Eilen ja kakkosluokan merkillä. Ystäväni ilmoitti, että kortti tuli perille tänään. Kiitos, Posti (tai Itella, mikä lienetkin).
- Olen syönyt pikaisen lahjojenvaihtolounaan ravintolassa, jossa oli pääasiassa miehiä. Missä ihmeessä naiset firmojen lounaita syövät? Salaattibaarissa vai pullan jouluostosten lomassa?
- Olen kuunnellut virsiä. Samuli Edelmannin levy on hieno. Eleetön laulu, liki tulkintavapaa voisi sanoa, sopii virsiin. Ja vaikka tälläkin levyllä ovat ne kaikilla popparien virsilevyillä toistuvat laulut, niin mukana on myös yllättäviä loistovalintoja. Oma suosikkini näistä on virsi 509 Herra elämääni. Vähintään Kaartamo-Kettunen-Kuustosen Totuuden henki -tulkinnan veroinen. Virsiä voisi helposti korvata joululevyt tänä vuonna.
- Olen siivonnut pienesti. Jouluvalot ovat yhä jossain.
- Olen syönyt kolme joulutorttua ja piparin.
- Olen lukenut joulukortteja ja muistanut kaksi lähettämättä jäänyttä.
- Lapseni ei päästänyt minua tanssahtelemaan lastenhuoneen pikkujouludiscoon "Äi-i-ti, nolo-a."
- Mies kehotti jättämään joulusiivoukset väliin ja muistutti viime aattona iskeneestä noidannuolestani. Saisinkohan miehen siivoamaan?
Lepis etsii surkeinta joululaulua ja Reetta kaipaa viimehetken lahjavinkkejä.
Nonossa on tekemäni Jukka Laajarinteen haastattelu, joka käsittelee Jukan teosta Jäiset jumalat, joka on kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Kannattaa lukea, sekä Jukan vastaukset että itse kirja.
Perunapää Marian studiosta
Asiasta kukkaruukkuun: Yritin etsiskellä sinun kirjoittamaa juttua Humisevasta harjusta. Ei löydy. Voisitkos vinkata linkillä. Se blogiini laittamasi linkki vei Tuulen Viemään :)
Minulla on se juuri kesken. Halusin pitkän kirjan luettavaksi, ettei tarvitse koko ajan miettiä, mitä sitä lukisi. Onko Okalinnut hömppää? Pidän kirjasta!
Pitäisi varmaan mennä näistä kyselemään tuonne Hömpän helmiin...?
Elina, en ole kirjoittanut Humisevasta harjusta, Tuulen viemästä vain. Sanoinkohan kommenteissasi väärin? Okalinnut olen lukenut pariinkin kertaan joskus kauan sitten ja pidin kirjasta. Sarjankin katsoin, en pitänyt. Okalinnut on puhdasveristä ja taiten tehtyä Hömppää :) Voisit muuten kirjoittaa kirjasta sen luettuasi Hömpän helmiin...
Hmm, Hömpässä on niin hyvin ja analyyttisesti tehtyjä kirjoituksia, että jännittää. Kirja on nyt noin puolessa välissä. Katsotaan, josko uskaltaisin siitä kirjoittaa.
Hömpäksi kutsutaan naisten viihderomaaneja, etenkin kevyehköjä rakkausromaaneja. Minulle se ei ole laatumääre, koska hömpässä on hyvää ja huonoa ihan niin kuin muussakin kirjallisuudessa ja hömpässä käsitellään usein vaikeita asioita hieman kevyemmässä muodossa. Monille hömppä kuitenkin on negatiivinen määre, määrittää kuvaamansa kirjallisuuden vähäarvoiseksi ja laadullisesti heikoksi. Lisää hömppäkirjallisuudesta voit lukea yllä olevasta linkistä.
Älä kuitenkaan stressaa niiden valojen kanssa, sillä jouluun kuuluu itsessään valoisuuden lisääntyminen. Joten kyllä ne valot siitä odotellessa ilmestyvät :)